| Fundi | |
|---|---|
_(6143769058).jpg) Roomalaisen kylpylän rauniot. |
|
| Sijainti | |
  Fundi |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Fondi, Latina, Latium |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta | Rooman valtakunta |
| Alue | Latium, Regio I Latium et Campania, Italia |
| Aiheesta muualla | |
Fundi (lat.; m.kreik. Φοῦνδοι, Fūndoi) oli antiikin aikainen kaupunki Latiumissa Italiassa. Se on kehittynyt nykyiseksi Fondin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.
Fundin kaupunki sijaitsi Latiumissa termin laajemmassa merkityksessä. Silius Italicus näyttää lukevan sekä Fundin että Caietan osaksi Campaniaa, mutta on varmaa, että molemmat kuuluivat Latiumiin siinä laajuudessa, joka keisarikaudella tunnettiin nimellä Latium adjectum tai Latium novum. Kaupunki oli rakennettu hedelmälliseen kolmionmuotoiseen laaksoon, joka avautui merelle.
Fundi sijaitsi Via Appian varrella Tarracinan ja Formiaen välissä noin yhdeksän kilometriä sisämaahan rannikosta. Via Appia teki kaupungin kohdalla mutkan sivuun rannikolta kulkiessaan sisämaahan Tarracinasta Fundiin ja sieltä taas Formiaeen, missä se palasi rannikolle. Itinerariumien mukaan Fundi oli 13 roomalaisen mailin eli noin 19 kilometrin päässä kummastakin edellä mainitusta kaupungista. Soisella tasangolla Fundin ja meren välissä sijaitsi Fundanus (Fundanus lacus, nyk. Lago di Fondi) -järvi.
Fundi oli alun perin aurunkilainen kaupunki. Se oli luultavasti jossakin vaiheessa volskien vallan alla; ja vuonna 338 eaa., suuren latinalaissodan aikana, näyttää siltä, että se oli jonkinlaisessa puolueettomassa asemassa latinalaisten ja campanialaisten välillä. Sekä Fundi että sen naapuri Formiae pysyivät uskollisina roomalaisille tuona vaikeana aikana. Tämän vuoksi molempien kaupunkien asukkaille myönnettiin Rooman kansalaisoikeus mutta ilman äänioikeutta. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Fundanus, kreikaksi Fūndanos (Φουνδανός).
.jpg)
Pian tämän jälkeen osa Fundin kansalaisista kuitenkin liittyi naapurinsa Privernumin kapinaan Vitruvius Vaccuksen johdolla, joka itsekin oli kotoisin Fundista. Kaupungin viranomaiset kuitenkin onnistuivat vetoamaan Rooman senaattiin ja välttyivät rangaistukselta. Fundilaiset eivät kuitenkaan saaneet täyttä Rooman kansalaisuutta ja äänioikeutta ennen vuotta 188 eaa., jolloin heidät kirjattiin ensimmäistä kertaa Aemilian tribuksen jäseniksi. Tähän ajanjaksoon viittaa myös Festus, mainitessaan, että sekä Fundi että Formiae olivat tuolloin praefecturan asemassa.
Monet tärkeät Rooman tasavallan loppuvaiheen roomalaiset omistivat huviloita Fundin lähistöllä. Augustuksen aikana Fundiin asetettiin veteraanien siirtokunta, ja se näyttäisi säilyneen keisarikaudella kukoistavana municipiumina, mistä se luultavasti saa kiittää sijaintiaan tärkeän Via Appian varrella. Horatius mainitsee sen nimen matkallaan Brundisiumiin, ja kuvaus muistetaan hänen ivastaan Fundin paikallisen virkamiehen tai preettorin, Aufidius Luscuksen, mahtipontisia eleitä kohtaan. Cicero ja Suetonius mainitsevat Fundin ohimennen, ja heiltä saamme tietää, että Augustuksen puolison Livian suku oli alun perin kotoisin Fundista: jotkut antiikin lähteet taas esittivät keisari Tiberiuksenkin syntyneen siellä.
Fundi oli roomalaisten keskuudessa kuuluisa viiniensä erinomaisuudesta: kuuluisa caecubuslainen viini tuotettiin itse asiassa sen alueella Caecubus agerissa, mutta tämän lisäksi myös Fundin oma viini (Fundanum vinum) näyttää nauttineen suurta mainetta, vaikkakin sen arvo jäi caecubuslaisen ja falernuslaisen viinin varjoon. Luultavasti juuri tästä syystä Fundanus ager kuului niihin alueisiin, jotka haluttiin jakaa Rooman köyhille kansalaisille Servilius Rulluksen maalailla.
Nykyisen Fundin kaupungin asemakaava heijastelee edelleen monin osin antiikin aikaisen kaupungin asemakaavaa. Pääkadut kohtasivat suorassa kulmassa kaupungin keskustassa forumin vieressä. Toisena pääkatuna toimi Via Appia, ja nykykaupungin pääkatu kulkee edelleen sen linjausta pitkin ja siinä on säilynyt alkuperäistä kiveystä. Kaupungin korttelit eli insulat vaikuttavat olleen pieniä ja suorakaiteen muotoisia.
Kaupungin muurit oli rakennettu neliön muotoon. Alkuperäinen rakennusvaihe ajoitetaan 200-luvulle eaa. Se on toteutettu suurista, monikulmaisista paikallisesta kalkkikivestä tehdyistä lohkoista, joiden ulkopinta on huolellisesti sovitettu ilman väliliuskoja. Sisäpinta on viimeistelty karkeammin. Muuri oli varustettu suorakulmaisilla torneilla. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. muurit rakennettiin laajasti uudelleen opus incertum -tekniikalla ja pyörein tornein. Linnoitusten jäänteet ovat säilyneet nykyaikaan hyvin. Vanha tyyli erottuu paikoin muurin jäänteiden alaosassa ja uudempi yläosassa.
Kaupunki tunnettiin Herculeen kultista, mutta temppelin jäännöksiä ei ole löydetty. Muinaisten rakennusten kappaleita on hajallaan nykyisen kaupungin alueella tai niitä on käytetty keskiajalla kaupungin linnan, katedraalin ja muiden rakennusten rakentamiseen. Itäkaakkoisportin ulkopuolelta on löydetty kylpylä. Via Appian varrella on lukuisia monumentaalisten hautojen sekä huviloiden raunioita.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fundi Wikimedia Commonsissa