| Furosemidi | |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 4-kloori-2-(furan-2-yylimetyyliamino)- 5-sulfamoyylibentsoehappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | C03 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C12H11N2ClO5S |
| Moolimassa | 330,745 g/mol |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 206 °C |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 43–69 % |
| Metabolia | renaalinen hepaattinen |
| Puoliintumisaika | jopa 100 minuuttia |
| Ekskreetio | munuaiset 66 %, sappi 33 % |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria | |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | Oraalinen, suonensisäinen, lihaksensisäinen |

Furosemidi on diureetteihin eli nesteenpoistolääkkeisiin kuuluva lääkeaine. Furosemidin vaikutusmekanismina on munuaisen Henlen lingon nousevassa osassa olevan Na+-K+-2Cl--symporttereiden esto, jolloin natriumin reabsorptio estyy ja virtsaan jää enemmän vettä takaisinimeytymisen vähentymisen seurauksena.
Furosemidin käyttötarkoituksina voivat olla esimerkiksi verenpainetaudin, sepelvatimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoito.
Furosemidi kuuluu Maailman terveysjärjestön (WHO) välttämättömien lääkeaineiden listalle sekä myös urheilussa kiellettyjen doping-aineiden listalle.
Furosemidin metabolia tapahtuu pääasiassa munuaisissa ja pienemmässä määrin maksassa. Munuaiset vastaavat noin 85% furosemidin kokonaispuhdistumasta, jossa noin 40% liittyy biotransformaatiota. Furosemidin kaksi päämetaboliittia ovat furosemidiglukuronidi, joka on farmakologisesti aktiivinen, ja saluamiini (CSA) tai 4-kloori-5-sulfamoyyliantraniilihappo.