GLSDB (engl. Ground Launched Small Diameter Bomb, tekninen suom. "maalta laukaistava pienen halkaisijan pommi") on ruotsalais-yhdysvaltalaisena yhteistyönä kehitetty tykistöohjus. Sen kantama on jopa 150 kilometriä. GLSDB-tykistöohjukset ovat suorituskykyynsä nähden verraten edullisia, jopa metrin tarkuudella maaliin ohjattavia ammuksia. Nämä tykistöohjukset voidaan ampua MRLS-raketinheitinjärjestelmien kanssa yhteensopivilla asejärjestelmillä, kuten Himars-raketinheittimillä. Asetyyppi voidaan asentaa myös merikonttiin, jolloin sitä voidaan käyttää myös merellä liikkuvilta aluksilta käsin. Ensimmäisen sukupolven GLSDB-tykistöohjukset osottautuivat alttiiksi paikannussigmaalin radiohäirinnälle, ja niiden käyttöä Ukrainan puolustustaistelussa vähennettiin häirinnästä johtuneen huonon osumistarkkuuden vuoksi, mutta maaliskuussa 2025 uutisoitiin, että häiriösietoisuutta oli parannettu uudemmassa ohjuksen versiossa.
Rakenteelliselta perustaltaan GLSDB on rakettimootorilla varustettu liitopommi. GLSDB:ssä käytetty liitopommi on yhdysvaltalaisen Boeing-yhtiön kehittämä 2003, malliltaan GBU-39 SDB. Tähän noin 40 000 dollaria maksavaan liitopommiin liitettiin rakettimoottori yhteistyössä ruotsalaisen Saabin kanssa (Saab Dynamics). Koelaukaisut ja näytösammunnat tehtiin vuosina 2015–2019. Asetta ei kuitenkaan viety tuolloin sarjavalmistukseen. Syystalvella 2021 kaksi norjalaisyritystä (Nammo ja Nordic Shelter) liittyi asemallin kehittäjäryhmään. Näitä pitkän kantaman tarkkuusammuksia ei kuitenkaan oltu vielä vuodenvaihteessa 2022-2023 oltu myyty kaupallisesti yhdellekään asevoimalle. Siten GLSDB:ien toimitus ja niistä Ukrainassa saatava kenttäkokemus voisi toimia referenssinä valmistajille myöhemmissä asekaupoissa.
Asetyypin luovutuspäätöksestä Ukrainalle (osana maan laillista puolustautumista Venäjän hyökkäyssotaa vastaan) uutisoitiin talvella 2022–2023. GLSDB:n ensimmäisen tuotannollisen sarjan valmistus alkoi vuonna 2023. Helmikuussa 2023 Yhdysvallat lupasi toimittaa tuolloin myöntämänsä 2,17 miljardin dollarin suuruisen tukipakettinsa osana Ukrainaan 150 kilometriä kantavia GLSDB-tykistöohjuksia.
Mahdollisina pitkän kantaman tykistöohjusten käyttökohteina on mainittu miehittäjän rintamalinjan takana sijaitsevat asevarastot ja tukikohdat Ukrainassa, mukaan luettuna miehitetyllä Krimin niemimaalla. Ukraina on vakuuttanut, ettei se ampuisi saamiaan kauaksi kantavia ammuksia Venäjän puolelle. Tämän on arvioitu viittaavan myös Ukrainan toiveeseen saada käyttöönsä Himars-raketinheittimiin sopivia pitemmän kantaman ATACMS-tykistöohjuksia, joita on jo usean valtion asevarastoissa.
Maaliskuussa 2025 uutisoitiin ensimmäisten toisen sukupolven GLSDB-ohjusten toimittamisesta Ukrainan puolustussotaan ja näiden koekäytöstä taisteluissa. Ensimmäisen sukupolven ohjusten osumatarkkuus osoittautui puutteellisesti radiohäirinnältä suojatuksi; venäläinen radiohäirintä heikensi nopeasti verraten kalliiden tykistöohjusten navigointijärjestelmän paikannustarkkuutta ja ohjusten osumista kohteisiinsa Ukrainassa. Toisen sukupolven GLSDB-ohjuksissa on parannettu häirintäsietoisuus.