Gabriel-Jean-Antoine Davioud (30. lokakuuta 1823 Pariisi – 6. huhtikuuta 1881 Pariisi) oli ranskalainen arkkitehti. Hän oli kaupunkisuunnittelija Georges-Eugène Haussmannin yhteistyökumppani, joka suunnitteli Pariisiin monia julkisia rakennuksia.
Davioud opiskeli École des Beaux-Arts -taidekoulussa, jossa häntä opettivat Eugène Viollet-le-Duc ja Léon Vaudoyer. Hän auttoi Victor Baltardia Pariisin hallien suunnittelussa. Baltardin suosituksesta Davioud palkattiin Pariisin rakennustöiden ylitarkastajaksi (inspecteur général des travaux d'architecture) sekä puistokatujen ja istutusten pääarkkitehdiksi (architecte en chef au service des promenades et plantations). Hänen arkkitehtuurinsa edusti toisen keisarikunnan tyylille tyypillistä eklektismiä.
,_RP-F-F00998-V.jpg)
Davioudin suunnittelutöitä Pariisissa ovat teatterit théâtre du Rond-Point (1858), théâtre du Châtelet (1862) ja théâtre de la Ville (1862), sittemmin purettu maailmannäyttelyrakennus palais du Trocadéro (1878), place de la Républiquen varrella ollut Magasins réunis -tavaratalo (1867), 19. arrondissementin raatihuone (1878), suihkukaivot fontaine Saint-Michel (1858), fontaine Château d’Eau (1874), fontaine du Châtelet (1874) ja fontaine de l’Observatoire (1875) sekä useat Bois de Boulognen ja Parc Monceaun puistojen huvirakennelmat. Lisäksi hän suunnitteli paljon kadunkalusteita kuten kioskeja, suihkukaivoja, penkkejä ja lyhtypylväitä.
