


Smurffit (myös muffet tai strumffit, engl. The Smurfs ja ransk. Les Schtroumpfs) on kuvitteellinen sinisten pikkuolentojen laji, joka elää metsässä jossain päin Eurooppaa, paikassa nimeltä Taivaanäärelä. Smurffit loi belgialainen sarjakuvapiirtäjä Peyo (Pierre Culliford) alun perin sivuhahmoiksi Johannes ja Pirkale -sarjakuvaan. Smurffien ensiesiintyminen Johannes ja Pirkale -sarjakuvassa tapahtui belgialaisessa Le Journal de Spirou -sarjakuvalehdessä 23. lokakuuta 1958. Peyo loi hahmoista 1960-luvulla oman sarjansa. Hän teki Smurffi-albumeita lähes 30 kappaletta.
Hahmot tunnetaan kuitenkin parhaiten Hanna-Barbera Productionsin piirrossarjasta Smurffit. Sarja aloitettiin 1981 ja sai maailmanlaajuista suosiota. Sitä tehtiin vuoteen 1990 asti yhteensä 256 jaksoa. Smurffeista on tehty myös elokuva nimeltä Smurffit, joka ilmestyi vuonna 2011 ja sen jatko-osa Smurffit 2 vuonna 2013. Keväällä 2017 ilmestyi elokuva Smurffit: Kadonnut kylä, joka on toinen jatko-osa ensimmäiselle elokuvalle. Elokuvia on suunnitteilla useampi ja ne toteutetaan digitaalitekniikalla. Vuonna 2025 saa ensi-iltansa uusi Smurffit -elokuva. Smurffit ovat esiintyneet Belgian Unicefin sodanvastaisessa mainoksessa, jolla kerättiin rahaa entisten lapsisotilaiden koulutukseen.
Smurffi-hahmojen keräilystä tuli nopeasti suosittua ja niitä tuotetaan yhä. Smurffi-lastenlevyt, joilla smurffit laulavat omia versioitaan päivän hiteistä smurffimaisilla sanoituksilla, ovat myös jossain määrin suosittuja.
Semic julkaisi kolme sarjakuva-albumia sinisistä pikkuolennoista muffe-nimellä 1972–1973. Yhtyneiden Kuvalehtien vuosien 1973–1979 Ruutu- ja Non Stop -sarjakuvalehdissä nimi oli alkuperäistä ääntämystä muistuttava strumffit. Myös lastenlehti Koululainen julkaisi Strumffeja takakansisarjana 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Yhtyneiden Kuvalehtien lopetettua Non Stopin julkaisemisen Semic palasi jälleen siniolentojen seikkailujen julkaisemiseen, muttei strumffit-nimellä, joka oli seitsemässä vuodessa vakiintunut suomalaiseen käytäntöön eikä edes kustantajan aiemmalla muffe-nimelläkään. Strumffit olivat smurffeja Semicin seitsemässä albumissa 1980–1984. Kun vielä englanninkielisiä The Smurfs -piirrosanimaatioita alettiin esittää Pätkis -televisio-ohjelmassa nimellä Smurffit, oli nimenvaihdos lopullisesti toteutunut.lähde?
Smurffien täytettyä 50 vuotta vuonna 2008 tapahtumaa juhlistettiin jakamalla lukuisia valkoisia smurffipatsaita kolmessatoissa Euroopan kaupungissa. Patsaiden mukana tuli haaste maalata patsas ja lähettää kuva siitä "Smurffia syntymäpäivää" -internet-sivustolle. Suomessa tempaus tapahtui Helsingissä 29. elokuuta 2008. Tapahtuma tehtiin yhteistyössä Unicefin kanssa.

Smurffikylässä asuu 101 hahmoa. Aluksi kaikki olivat miespuolisia, sitten mukaan ilmestyi myös Smurffiina, Vauvasmurffi, kolme nuorta smurffia ja Roosasmurffi. Alun perin smurffeja oli vain 99, mutta lisää tuli TV-sarjan myötä. Elokuvan lopussa Smurffikylään asettautui asumaan naapurina Smurffi Lehdon tyttösmurffit.
Suomessa ensimmäinen smurffiaiheinen musiikkialbumi julkaistiin vuonna 1978 nimellä Smurfit.. Vuonna 1984 julkaistiin albumi nimeltä Smurffijuhlat.
Suomessa julkaistiin 23 Smurffit-albumia ja kaksi EP:tä vuosina 1996–2014. Levyt saavuttivat lukuisia kulta- ja platinalevyjä, myyden yhteensä noin 900 000 kappaletta. Kappaleiden sanoituksista vastasi Pekka Eronen.