Gislavedin kunta

Gislavedin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Jönköpingin lääni
Maakunta Småland
Keskustaajama Gislaved
Kuntakoodi 0662
Pinta-ala  ()
 – Maa 1 137,07 km²
Väkiluku (31.12.2020)  () 29 635
 – Väestötiheys 26,1 as./km²

Gislavedin kunta (ruots. Gislaveds kommun) on Jönköpingin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Gislaved.

Kunnan maapinta-ala on 1 137,07 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 29 635 henkeä (31.12.2020).

Kunnassa asuvat suomalaiset ovat perustaneet Suomi-seuran ja Suomalaisten eläkeläisten seuran.

Vuonna 2007 kunnassa oli 64,74 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Gislavedin taajaväkinen yhdyskunta perustettiin vuonna 1904 Bårarydin maalaiskuntaan. Muita taajaväkisiä yhdyskuntia olivat Anderstorpin kunnassa sijainneet Gyllenfors (1939–1948) ja Anderstorp (1943–1952). Vuonna 1949 Bårarydista ja Gyllenforsin kattaneesta osasta Anderstorpia muodostettiin Gislavedin kauppala. Gislavedin ja Gyllenforsin taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin samalla.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

Bosebo ja Våthult liitettiin Gislavedin kauppalaan, mutta Villstadin ja Anderstorpin rajoja ei muutettu. Vuonna 1953 Anderstorp muutettiin Anderstorpin kauppalaksi.

Vuonna 1971 kuntablokissa ei tehty liitoksia, mutta kauppalat ja maalaiskunnat muutettiin kunniksi. Nykyinen Gislavedin kunta muodostettiin vuonna 1974, jolloin Gislaved, Anderstorp, Burseryd, Reftele, Södra Mo ja Unnarydin kuntaan kuuluneen Bolmsön seurakunnan mannerosa yhdistettiin.

Vaakuna

Bolmsön maalaiskunnalla oli aikaisemmin oma vaakuna.

Väestönkehitys

Gislavedin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
21 703
1955
  
22 393
1960
  
22 948
1965
  
24 470
1970
  
26 231
1975
  
27 570
1980
  
28 483
1985
  
28 448
1990
  
29 238
1995
  
29 841
2000
  
30 407
2005
  
29 489
2010
  
29 111
2015
  
29 272
2020
  
29 635
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 5 911 20,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 940 6,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 2 068 7,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 19 353 66,1

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 712 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 107 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 3,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 191 190 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 56 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,1 2,3
  jalostus 49,7 47,7
  palvelut 47,4 49,1
  tuntematon 0,8 0,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 14 439 14 052
  työpaikkaomavaraisuus 102,8

Continental Gislaved Däck AB oli aiemmin kunnan suurin työnantaja kumiteollisuudessa, mutta toiminta lopetettiin vuonna 2002.

Taajamat

Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,1 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 501 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Gislaved10 037
2Anderstorp4 965
3Smålandsstenar4 530
4Hestra1 306
5Reftele1 282
6Burseryd854
7Skeppshult365
8Broaryd271

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

Tokarp on sittemmin kasvanut yhteen Anderstorpin taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Gislavedin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 7 7 8 10 10 8 10 9 11 9 12 13 11 8
  Keskustapuolue 16 16 14 12 11 11 9 7 6 7 6 6 6 10
  Liberaalit 5 5 5 3 5 5 4 3 2 4 3 2 2 2
  Kristillisdemokraatit 2 1 2 2 2 2 4 3 5 5 4 3 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 2 1 2 2 1 1 2 2 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 18 19 19 20 19 19 18 21 18 19 18 17 18 13
  Vasemmistopuolue 1 1 1 1 1 1 1 0 1 1 1 1 1 1
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 6 7
  Muut 0 0 0 1 1 1 2 4 4 3 2 2 1 5
  Yhteensä 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49

Piirit

Kartta Gislavedin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Anderstorp
  • Anderstorps kbfd*
  • Bosebo
  • Burseryd
  • Gislaved (Båraryd)
  • Gryteryd
  • Gyllenfors kbfd*
  • Kållerstad
  • Norra Hestra (Hestra i Mo härad)
  • Reftele
  • Sandvik
  • Stengårdshult
  • Södra Hestra (Hestra i Västbo)
  • Valdshult
  • Villstad
  • Våthult
  • Väcklinge*
  • Ås
  • Öreryd

Kirkot