Gottan (jap. ゴッタン) on perinteinen japanilainen kansanmusiikki-instrumentti, jota on soitettu kauttaaltaan Kyūshūn saarella, erityisesti Kagoshiman ja Miyazakin prefektuureissa. Se on kolmikielinen kielisoitin, jonka runko on valmistettu pääasiassa japaninsetripuusta (sugi) tehdyistä laudoista.
Gottania on käytetty kansanlaulujen säestyssoittimena jo 1500-luvulta lähtien, ja se on pitkään ollut tärkeä osa kansan viihdekulttuuria. Soitin levisi Kyūshūn eri alueille erityisesti tavallisen kansan keskuudessa. Sen käyttö ei kuitenkaan rajoittunut vain kansalaisiin: myös buddhalaismunkit ja šintolaiset pyhäköt hyödynsivät sitä rituaalisessa musiikissa. Keskiaikaisessa Kyūshūssa gottan oli näin ollen olennainen osa arkielämää, ja sitä voidaan pitää saaren edustavana kansansoitinperinteenä.
Gottan muistuttaa ulkonäöltään ja rakenteeltaan kahta muuta perinteistä japanilaista kielisoitinta, sanshinia ja shamisenia, mutta sen sointi on yksinkertaisempi ja samalla voimakas, kuvastaen Kyūshūn karua mutta vahvaa kulttuurista identiteettiä.
Kulttuurivaihto Ryūkyūn (Okinawa) kanssa vaikutti gottanin musiikilliseen kehitykseen. Erityisesti gottanin ja sanshinin samankaltaisuuden vuoksi gottania käytettiin usein kansanlauluissa, joissa oli ryūkyūlaisia sävelasteikkoelementtejä, mikä korostaa sen yhteyksiä Okinawan musiikkiperinteeseen.
Viime vuosina sekä soittajien että soitinrakentajien määrä on vähentynyt, mutta gottanin elävää perinnettä ylläpidetään edelleen Kyūshūn eri osissa – muun muassa Kagoshimassa, Miyazakissa ja Fukuokassa – esimerkiksi opetusryhmien avulla. Tällaisen toiminnan ansiosta soitin on säilyttänyt suosiotaan myös nuorten keskuudessa, ja sitä soittavat kaikenikäiset ihmiset.