Gregorius Simola

Gregorius Simola, nimi alk. Grigori Bogdanoff (20. marraskuuta 1886 Uhtua, Vienan Karjala – 21. joulukuuta 1950 Helsinki) oli vienankarjalaista syntyperää ollut suomalainen liikemies ja tehtailija.

Gregorius Simolan vanhemmat olivat Timofei ja Anna Bogdanoff. Perheessä oli viisi lasta ja Bogdanoffit harjoittivat Suomeen suuntautunutta laukkukauppaa. Simola kävi alkeiskoulua Uhtualla, ja lähti jo nuorena Suomen puolelle Loimaalle vienankarjalaisen Ivan Tichanoffin palvelukseen. Hän oli Tichanoffin liikkeessä juoksupoikana vuoteen 1906 saakka ja aloitti sitten kauppamatkustajan uran vaasalaisen Otto Kinbergin palveluksessa. Kinbergiltä hän siirtyi sitten kauppamatkustajaksi toisen vaasalaisen, John Nylundin, liikkeeseen. Vuonna 1910 Simola muutti Nylundin kauppamatkustajana Kotkaan. Kotkassa asuessaan Simola meni 1915 naimisiin Pyhäjärvellä syntyneen Irene Lindforsin kanssa, ja heille syntyi kolme lasta.

Simola osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten puolella ja sodan jälkeen hän sai Suomen kansalaisoikeudet ja muutti 1918 perheineen Helsinkiin. Helsingissä Simola perusti 1918 Kauppa Osakeyhtiö-nimisen siirtomaatavarakauppaan keskittyneen tukkuliikkeen yhdessä Aapeli Häyrysen kanssa. Liikkeen alkuvuosina Simola tuomittiin 10 000 markan sakkoon ja 90 vuorokauden vankeusrangaistukseen ylihintaisten luumujen myynnistä. Simola joutui maksamaan myös noin miljoonan markan korvaukset oltuaan osallisena vuoden 1922 Turun lisenssiskandaalissa, jossa useat kauppiaat jäivät kiinni luvattomasta maahantuonnista ja tullimaksujen kiertämisestä.

Vuonna 1922 Aapeli Häyrynen vetäytyi Kauppa Osakeyhtiöstä ja osti konkurssiin menneen Kupittaan Saven keramiikkatehtaan. Simolasta omisti nyt yksin Kauppa Osakeyhtiön, mutta hän tuli osakkaaksi myös Kupittaan Saveen hankkien 46 % sen osakeannista. Simola toimi Kupittaan Saven hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1936 alkaen ja oli yhtiön johtokunnan jäsenenä vuodesta 1921. Simolan Kauppa Osakeyhtiö siirtyi siirtomaatavarakaupasta kangas- ja lyhyttavaran tukkumyyntiin. Kauppa Osakeyhtiö toimi pääasiassa Suomen markkinoilla, mutta harjoitti myyntiä myös Viroon.

1920-luvulla Kauppa Osakeyhtiö kasvoi nopeasti. Vuonna 1928 Simola osti suuren Sakasen tilan Sääksmäen Tarttilasta. Tilalla harjoitettiin maanviljelyksen lisäksi myös saha- ja myllytoimintaa. Simosen nuorempi veli hoiti tilaa ja Simola itse käytti sitä kesänviettopaikkanaan. Simolalla oli myös huvila Helsingin Lauttasaaressa. 1930-luvun alun lamavuosina Simola joutui myymään vuonna 1930 Sakasen tilan irtaimiston ja kaluston pakkohuutokaupassa ja myös Simosen Lauttasaaren huvilan irtaimisto ulosmitattiin. Kauppa Osakeyhtiö toipui kuitenkin lamavuosista ja 1930-luvun loppu ja 1940-luku olit yhtiölle jälleen menestyksekästä aikaa. Vuonna 1944 Simola perusti suuren verkatehtaan Helsingin Pitäjänmäkeen ja tämä tehdas ehti valmistua ennen Simolan kuolemaa 1950.

Simola oli Suomen Tukkukauppiasliiton kangas- ja lyhyttavarajaoston johtokunnan jäsen. Hän osallistui Vienan Karjalaisten Liiton toimintaan vuodesta 1907 lähtien pääasiassa tukien liittoa taloudellisesti. Hän osallistui myös Karjalan Sivistysseuran toimintaan, osti seuran ainaisjäsenyyden ja toimi seuran tilintarkastajana yli kahden vuosikymmenen ajan. Simola sai seuran ansiomerkin vuonna 1936. Simola tuki myös Akateemisesta Karjala-Seurasta eronneen Itsenäisyyden Liiton toimintaa ja kuului liiton lahjoittajajäseniin vuodesta 1926 alkaen.

Simolan perustama Kauppa Osakeyhtiö aloitti 1960-luvulla taloustavaroiden maahantuonnin, tuolloin aloitettiin myös tuonti Kiinasta. 1970-luvulla aloitettiin käsi- ja konetyökalujen tuonti. Kauppa Osakeyhtiö on nykyisin Helsingissä Tattariharjun alueella Valuraudankuja 6:ssa toimiva työkalujen maahantuonti- ja tukkuliike, sen tuotevalikoimaan kuuluu yli 10.000 eri tuotetta, jotka tulevat useilta eri valmistajalta ja kauppayhtiöltä Euroopasta ja Kauko-Idästä.