| Guatemalanpihta | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Alaheimo: | Abietoideae |
| Suku: | Pihdat Abies |
| Sektio: | Grandis |
| Laji: | guatemalensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Abies guatemalensis |
|
| Katso myös | |
Guatemalanpihta (Abies guatemalensis) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon, pihtojen (Abies) sukuun kuuluva kasvilaji, joka kasvaa luontaisena Keski-Amerikan kannaksella.
Guatemalanpihta on ainavihanta havupuu, joka voi kasvaa 20–45 metriä korkeaksi. Rungon paksuus on täysikasvuisena 60–90 cm.
Guatemalanpihta on pihtojen suvun lajeista eteläisimpänä kasvava laji. Sitä kasvaa luontaisena Meksikossa, Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Se kasvaa kosteissa trooppisissa vuoristometsissä 1800–4000 metrin korkeudella merenpinnasta. 1940-luvulle saakka laji oli tavallinen ja yleinen, mutta runsaiden hakkuiden myötä se on vähentynyt merkittävästi. Lisäksi lajin suosimia ravinteikkaita kasvupaikkoja on raivattu paljon maatalouskäyttöön ja lajin käpyjen tuotto on epäsäännöllistä sekä siementen itävyys heikkoa.
Guatemalanpihtaa on käytetty mayakulttuurin ajoista asti rakennusmateriaalina sekä erilaisten puuesineiden raaka-aineena. Erityisesti Väli-Amerikkaan tulleet espanjalaiset käyttivät guatemalanpihtaa rakennusten materiaalina. Lisäksi puuainesta on käytetty puuhiilen valmistukseen sekä polttopuuna. Nuoria puita on myös käytetty joulukuusina ja puiden oksia joulukoristeina.