Gullichsen

Gullichsen on suomalainen suku, jonka juuret ovat alkuaan Norjasta. Norjalaisen laivanvarustajan poika Alexander Gullichsen muutti Suomeen 1880-luvulla Gutzeitin sahan palvelukseen. Hänen jälkeläisensä ovat tulleet tunnetuiksi liike-elämän ja kulttuurin aloilla.

Suvun jäseniä ja heidän puolisoitaan

Alexander Gullichsen (1865–1917), W. Gutzeit & Co:n toimitusjohtaja 1906–1917
- Ragni Østgaard (o.s. Gullichsen, 1894–1956), Alexander Gullichsenin tytär, norjalaisen everstiluutnantti Nikolai Ramm Østgaardin puoliso
- Harry Gullichsen (1902–1954), Alexander Gullichsenin poika, Maire Gullichsenin puoliso, A. Ahlström Osakeyhtiön toimitusjohtaja 1932–1954
- Maire Gullichsen (o.s. Ahlström, 1907–1990), Harry Gullichsenin puoliso, Walter Ahlströmin tytär, Artekin perustaja, Villa Mairean emäntä
  - Kristian Valter Gullichsen (1932–2021), Harry ja Maire Gullichsenin poika, arkkitehti Gullichsen-Kairamo-Vormala-toimistossa
    - Anna Gullichsen (s. 1956), lastenkirjailija, Kristian Gullichsenin tytär
      - Ronya (oik. Ronja Stanley, ent. Gullichsen, s. 1991), muusikko, Anna Gullichsenin tytär
    - Alvar Gullichsen (s. 1961), Kristian Gullichsenin poika, taiteilija, tunnetaan Bonk Business Inc. -yhtiöstään
    - Alexander Gullichsen (s. 1963), ravintoloitsija, Kristian Gullichsenin poika
    - Hanna Himanka, aik. Gullichsen (s. 1979), suomalainen kokki ja ruokakirjailija, Alexander Gullichsenin entinen puoliso
  - Johan Gullichsen (1936–2023), Harry ja Maire Gullichsenin poika, Teknillisen korkeakoulun selluloosatekniikan professori, A. Ahlström Osakeyhtiön ja Ahlstrom Oyj:n hallitusten puheenjohtaja, Palikaisten kartanon isäntä
    - Johanna Gullichsen (s. 1958), tekstiilisuunnittelija, Johan Gullichsenin tytär
  - Lilli Alanen (o.s. Gullichsen, 1941–2021), Harry ja Maire Gullichsenin tytär, filosofi ja Uppsalan yliopiston filosofian historian professori

Lähteet

↑ Jorma Ahvenainen: Gullichsen, Alexander (1865–1917) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
↑ Alexander Gullichsen, Stora Enso^{[vanhentunut linkki]}
↑ Sanna Mattila: Salaperäisestä suomalaisnaisesta tuli Norjan hovin sisäpiiriläinen – tällainen on kotkalaisen Ragnin uskomaton tarina Ilta-Sanomat. 31.1.2021. Viitattu 12.5.2021.
↑ Jarno Peltonen: Gullichsen, Maire (1907–1990) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 5.3.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
↑ Anna Gullichsen (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Schildts & Söderströms. Viitattu 18.1.2019.
↑ Antti Tokola: Gullichsen, Kristian (1932–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004 (päivitetty 15.3.2007). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
↑ Noora Vaarala: Entinen poikaystävä huoritteli ja musa-alan sedät nauroivat päin naamaa – sitten Ronja Stanley otti ohjat omiin käsiinsä, ja nyt hän laulaa laukeamisesta Helsingin Sanomat 18.1.2019. Viitattu 18.1.2019.
↑ Paula Holmila: Gullichsen hylkäsi Bonkin. Uusi Suomi, 4.4.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.1.2012. Arkistoitu 2.4.2015.
1 2 Mattson, Ulla: Palikainen on idylli mahtipuiden varjossa Turun Sanomat. 29.8.2004. Viitattu 19.12.2024.
↑ Merja Ryhtä: Johan Gullichsen sijoittaa tutkimukseen, tietotekniikkaan, elinkeinoelämään ja nuorten kehittämiseen. Somero, 5.11.2013, 88. vsk, nro 87, s. 3.
↑ Lilli Alanen Tammi.fi. Arkistoitu 30.11.2010. Viitattu 20.2.2011.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Jorma Ahvenainen: Gullichsen, Alexander (1865–1917) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

[2] Alexander Gullichsen, Stora Enso^{[vanhentunut linkki]}

[3] Sanna Mattila: Salaperäisestä suomalaisnaisesta tuli Norjan hovin sisäpiiriläinen – tällainen on kotkalaisen Ragnin uskomaton tarina Ilta-Sanomat. 31.1.2021. Viitattu 12.5.2021.

[4] Jarno Peltonen: Gullichsen, Maire (1907–1990) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 5.3.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

[5] Anna Gullichsen (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Schildts & Söderströms. Viitattu 18.1.2019.

[6] Antti Tokola: Gullichsen, Kristian (1932–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004 (päivitetty 15.3.2007). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

[7] Noora Vaarala: Entinen poikaystävä huoritteli ja musa-alan sedät nauroivat päin naamaa – sitten Ronja Stanley otti ohjat omiin käsiinsä, ja nyt hän laulaa laukeamisesta Helsingin Sanomat 18.1.2019. Viitattu 18.1.2019.

[8] Paula Holmila: Gullichsen hylkäsi Bonkin. Uusi Suomi, 4.4.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.1.2012. Arkistoitu 2.4.2015.

[ts-9] 1 2 Mattson, Ulla: Palikainen on idylli mahtipuiden varjossa Turun Sanomat. 29.8.2004. Viitattu 19.12.2024.

[10] Merja Ryhtä: Johan Gullichsen sijoittaa tutkimukseen, tietotekniikkaan, elinkeinoelämään ja nuorten kehittämiseen. Somero, 5.11.2013, 88. vsk, nro 87, s. 3.

[Tammi-11] Lilli Alanen Tammi.fi. Arkistoitu 30.11.2010. Viitattu 20.2.2011.