HMS L55

HMS L55
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Fairfield Shipbuilding and Engineering Company, Govan
Kölinlasku	toukokuu 1917
Laskettu vesille	29. syyskuuta 1918
Palveluskäyttöön	19. joulukuuta 1918 7. elokuuta 1931
Poistui palveluskäytöstä	uponnut 9. kesäkuuta 1919
Loppuvaihe	romutettu 1960
Tekniset tiedot
Uppouma	975 t (pinnalla) 1 150 t (sukelluksissa)
Pituus	70,26 m
Leveys	7,16 m
Syväys	3,99 m
Koneteho	2 400 hv (pinnalla) 1 600 hv (sukelluksissa)
Propulsio	2 × Vickers-dieselmoottoria 2 × sähkömoottoria
Nopeus	17 solmua (pinnalla) 10,5 solmua (sukelluksissa)
Miehistöä	44
Aseistus
Aseistus	6 × 21" (533 mm) torpedoputkea, joihin 12 torpedoa 2 × QF 4" tykkiä
Infobox OK

HMS L55 oli Britannian kuninkaallisen laivaston L-luokan sukellusvene.

Valmistus

Pääartikkeli: L-luokka (sukellusvene)

Alus tilattiin kolmannessa ryhmässä tammi-helmikuussa 1917 Fairfield Shipbuilding and Engineering Companyltä Govanista, missä köli laskettiin toukokuussa 1917. Alus laskettiin vesille 29. syyskuuta 1918 ja valmistui 19. joulukuuta.

Palvelus

Alus oli Virossa Tallinnassa Itämeren laivueessa, joka oli tukemassa Baltian maiden itsenäisyystaisteluita. Se yritti 9. kesäkuuta 1919 Kaprionlahdella torpedoida tuloksetta bolsevikkilaivaston Orfei-luokan hävittäjät Gavriilin ja Azardin. Laukaistessaan torpedot alus nousi pintaan. Hävittäjien hyökätessä alus teki hätäsukelluksen, joka vei sen brittien laskemaan miinakenttään. Miinan räjähdys upotti aluksen ja surmasi koko miehistön.

Neuvostoliiton laivaston miinanraivaajat löysivät 1927 sukellusveneen hylyn, jonka 10. elokuuta 1928 pelastusalus Kommuna nosti. Koska Neuvostoliitto ei sallinut brittilaivaston alusten tuloa aluevesilleen, siirrettiin hylystä löytyneet 34 ruumista brittiläiseen rahtilaivaan Truroon, josta ne siirrettiin edelleen HMS Championiin. Ruumiit haudattiin 7. syyskuuta 1928 Haslariin Portsmouthin laivastotukikohdan laivaston hautausmaalle.

Itämeren telakka Pietarissa kunnosti sukellusveneen, joka vapautui 7. elokuuta 1931 telakalta koeajoihin. Alus otettiin lokakuussa palvelukseen Neuvostoliiton laivastossa nimellä L-55. Myöhemmin alus nimettiin uudelleen Bezbožnikiksi ja käytettiin mallina luotaessa L-luokan sukellusveneitä. Toisen maailmansodan alkaessa alus oli maalilaivana, kun se vaurioitui onnettomuudessa alkuvuodesta 1941. Hylky romutettiin 1953 tai 1960.

Lähteet

• Akermann, Paul: Encyclopaedia of British Submarines 1901–1955. Penzance, Cornwall: Periscope Publishing, 2002. ISBN 1-904381-05-7 (englanniksi)
• Polmar, Norman & Noot, Jurrien: Submarines of the Russian and Soviet navies, 1718–1990. Annapolis: Naval Institute Press, 1991. ISBN 0-87021-570-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Budzbon, Przemyslaw & Radziemski, Jan: The Beginnings of Soviet Naval Power. Warship 2020, 2020, s. 82–101. Osprey Publishing. ISBN 978-1-4728-4071-4 (englanniksi)
• Budzbon, Przemyslaw & Lemachko, Boris V.: The Salvage of HM S/M L55 by the Soviet Navy – The Reason Why. Warship, 1988, XII. vsk, s. 2–10. Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-472-5 (englanniksi)