| HNIW | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 2,4,6,8,10,12-heksaanitroheksa-atsaisowurtsitaani |
| CAS-numero | 135285-90-4 |
| PubChem CID | 9889323 |
| SMILES | C12C3N(C4C(N3[N+](=O)[O-])N(C(N1[N+](=O)[O-])C(N2[N+](=O)[O-])N4[N+](=O)[O-])[N+](=O)[O-])[N+](=O)[O-] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C6H6N12O12 |
| Moolimassa | 438,185 g/mol |
| Tiheys | 2,044 g/cm3 |
HNIW tai CL-20 on sama kuin 2,4,6,8,10,12-heksaanitroheksa-atsaisowurtsitaani, nitramiiniräjähde, jota pidetään liian epävakaana ja räjähdysherkkänä sotilaskäyttöön, mutta HMX:ään sekoitettuna se on yhtä vakaata kuin HMX.
HNIW kehitettiin Yhdysvaltain laivaston Naval Air Weapons Station China Lake -keskuksessa vuonna 1986. Laivasto on kiinnostunut käyttämään sitä rakettimoottoreissa pienemmän savunmuodostuksen vuoksi, mutta yhdistettä ei ole otettu käyttöön.
CL-20 on valkoista jauhetta. Se alkaa hajoamisen –215 °C:n lämpötilassa. Se liukenee asetoniin, estereihin ja eetterihin mutta ei veteen eikä aromaattisiin yhdisteisiin. CL-20:ä valmistetaan nykyisin myös Ranskassa. Sen hinta on yli tuhat euroa kilolta, joten useimmissa sovelluksissa se ei ole varteenotettava vaihtoehto.