Haaska

Pyssyjä viritetään karhun haaskalle 1894.

Haaska tarkoittaa kuolleen suhteellisen kookkaan eläimen raatoa. Kuolleesta ihmisestä käytetään nimeä vainaja haaskan sijaan pieteettisyistä. Haaska kerää kärpäsiä ja muita hyönteisiä sekä muita haaskansyöjiä kuten varislintuja, jotka käyttävät sitä ravinnokseen. On tunnettua, että maanteille ilmestyy runsaasti haaskoja yliajojen seurauksena. Ihminen käyttää haaskaa erityisesti apuna metsästyksessä ja valokuvauksessa, mutta toisinaan myös luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Matti Sadeniemi ym.: ”haaska”, Nykysuomen sanakirja osa I, s. 315. (14. painos) Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-18262-1
  2. ↑ Matti Sadeniemi ym.: ”vainaja”, Nykysuomen sanakirja osa VI, s. 275. (14. painos) Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-18267-2
  3. ↑ Varislinnut Suomen riistakeskus. Viitattu 1.4.2024.
  4. ↑ Sivutuotteiden käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa eli haaskakäyttö Haaskakäyttö/Ruokavirasto. 10.1.2023. Viitattu 30.3.2024.
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.