Hafsidit

Hafsidien kuningaskunnan (dynastian) alue Pohjois-Afrikassa vuonna 1400 (oranssi väri).(englanniksi)

Hafsid tai Hafsidin kuningaskunta oli Ifriqiyaa (nykyisin Tunisia) vuosina 1229–1574 hallinnut dynastia.

Historia

Dinaari vuosilta 1318–1346, jossa on hallitsijan nimi Abu Bakr II.

Hafsidien irtautuessa Almohadeista Abu Zakariyan (1229–1249) johdolla, Abu Zakariya hallinnoi Ifriqiyaa eli roomalaisten entistä provinssia Afrikassa nykyisen Maghrebin alueella, joka on nykyisin Tunisiaa, itäistä Algeriaa ja läntistä Libyaa. Hafsidit tekivät Tunisista imperiuminsa taloudellisen ja kulttuurillisen keskuksen.

Maahan muutti al-Andalusista muslimeja, jotka pakenivat Espanjan Espanjan kristillistä valloitusta. Abu Zariyan seuraaja Muhammad I al-Mustansir (1249–1277) otti itselleen nimikkeen kalifi.

1300-luvulla imperiumi taantui hetkellisesti. Vaikka hafsidit onnistuivat alistamaan Tlemcenin Abdalwidien imperiumin, he hävisivät 1347 ja 1357 välisenä aikana kahdesti Marokon merinideille. Nämä eivät onnistuneet lopullisesti kukistamaan beduiineja, ja hafsidit pystyivät jälleen ottamaan imperiumin haltuunsa. Ruttoepidemioiden aiheuttama merkittävä kuolleisuus kuitenkin heikensi hafsidien asemia.

Hafsidien aikana 1300-luvulla merirosvous vahvistui, eritoten Abd al-Aziz II:n (1394–1434) valtakaudella. Sen tuotot käytettiin suuriin rakennustöihin ja taiteiden ja kulttuurin tukemiseen. Vastatoimina Aragonia ja Venetsia hyökkäsivät useaan otteeseen Tunisian rannikkokaupunkeihin. Utmanin (1435–1488) valtakaudella hafsidit saavuttivat viimeisen huippukautensa Saharan läpi kulkevan karavaanikaupan ansiosta sekä merikaupan lisääntyessä. Valtakoneisto kuitenkin rappeutui ja ja vain Tunis ja Constantine jäivät hafsidien haltuun.

1500-luvulla hafsidit jäivät Espanjan ja Osmanien valtakunnan välisen valtataistelun väliin. Turkkilaiset valloittivat Tuniksen 1574 ja syrjäyttivät hafsidit.

Hafsidien johtajia

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ K. Kiljunen: Maailman maat. Liput ja historia, s. 396–398 Tunisia. Helsinki: Into Kustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-264-157-1

Aiheesta muualla