Happihoito

Tämä artikkeli käsittelee kaksiatomisen hapen (O2) antamista. O3-molekyyliä koskien katso Otsoniterapia.
Happiliitäntä vuodeosaston seinässä

Happihoidossa potilaalle annetaan hengitettäväksi lisähappea (O2). Ensihoitona happihoitoa voidaan antaa hypokseemiselle potilaalle, vaikkapa akuutin astman vuoksi sairaalaan joutuvalle potilaalle. Pitkäaikainen happihoito voi hyödyttää keuhkoahtaumatautia sairastavaa, hypoksemiasta kärsivää potilasta; hyödystä muille potilaille ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä.

Sarjoittaisessa päänsäryssä kipukohtauksen aikana puhtaan hapen hengittäminen auttaa 70 % potilaista. Se voi lopettaa kohtauksen jo muutamassa minuutissa.

Pitkäaikainen happihoito

Pitkäaikainen happihoito voidaan toteuttaa kotihappihoitona. Tällöin potilas saa kotiinsa happirikastimen tai kaasumaista tai nestemäistä happea happipullossa.

Lääkäri arvioi happihoidon aloittamisen hyötyä potilaalle. Seuraavassa esimerkkejä kriteereistä:

Muita happihoidon tarpeen määrittämisessä merkityksellisiä asioita ovat esimerkiksi korkea keuhkovaltimopaine, polysytemia, neuropsykologiset oireet joihin happihoito auttaa sekä sydänoireet joihin osasyynä on hypoksemia.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ "Happihoito". Duodecimin näytönastekatsaus 20.8.2000
  2. ↑ Koskela, Heikki O.: Pitkäaikainen happihoito: paljon toiveita, vähän näyttöjä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2009, 125. vsk, nro 11, s. 1177–1183. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
  3. ↑ Lääkkeellinen happi
  4. 1 2 Kotihappihoito mukana hengityssairaan arjessa (PDF) Hengitysliitto Heli ry.
  5. 1 2 Katajisto, Milla: Happihoito keuhkoahtaumataudissa (PDF) filha-fi-bin.directo.fi. Viitattu 13.1.2010.