| Happomarjat | |
|---|---|
Japaninhappomarja Berberis thunbergii |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ranunculales |
| Heimo: | Happomarjakasvit Berberidaceae |
| Suku: | Happomarjat Berberis L. |
| Katso myös | |
Happomarjat (Berberis) on piikikkäiden pensaiden suku, johon kuuluu noin 450–500 lajia. Suvun jäseniä kasvatetaan aita- ja koristekasveina. Ne ovat 1–5 metriä korkeita pensaita, jotkin ovat ainavihantia, toiset pudottavat lehtensä syksyllä usein komean syysvärin jälkeen.
Suomessa viljeltiin 1600-luvulta asti ruostehappomarjaa (Berberis vulgaris) etupäässä koristekasvina, mutta sen marjoja käytettiin myös rohtona. Kasvi osoittautui kuitenkin viljan tuhosienen, mustaruosteen väli-isännäksi, ja pensaita on hävitetty tämän takia. Sen sijaan suosituksi ovat tulleet hurmehappomarja (Berberis × ottawensis ’Superba’) ja japaninhappomarja (Berberis thunbergii) ja sen eriväriset (mm. puna- ja kirjavalehtiset) muunnokset.