| Hapsukiislanen | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Heimo: | Ruokit Alcidae |
| Suku: | Kiislaset Aethia |
| Laji: | pygmaea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aethia pygmaea |
|
| Katso myös | |
Hapsukiislanen (Aethia pygmaea) on pieni ruokkien heimoon kuuluva lintulaji. Sitä tavataan ainoastaan Aleuteilla, Kommodorinsaarilla ja Kuriileilla.
Kooltaan hapsukiislanen on 17–22 cm pitkä. Väriltään se on harmahtavan tai ruskehtavan musta ja vatsassa on valkoista. Päässä on seitsemän ohutta hapsumaista sulkaa ja valkoisia höyheniä. Hapsukiislasen nokka on pesimäaikaan oranssi, muulloin harmaa.
Hapsukiislanen elää vain Aleuteilla, Kommodorinsaarilla ja Kuriileilla. Se pesii kolonioina kivikkoisilla rannikoilla useimmiten asumattomilla saarilla ja luodoilla. Sen ravintoa on pääasiassa eläinplankton, jota se pyydystää muun muassa vuorovesilammikoista. Hapsukiislasen elinsaarille tuotiin 1700-luvun puolivälistä alkaen naaleja turkiseläimiksi ja kiihkeintä tuonti oli 1910–1940 lukujen välillä. Naalien vuoksi hapsukiislasen kanta taantui ja vuonna 1976 niitä arvioitiin olevan jäljellä 25 000 yksilöä. Naaleja on metsästetty ja hapsukiislasten määrä kääntyi kasvuun. Vuonna 2003 niitä oli arvioiden mukaan noin 116 000 yksilöä.