| Hapsumanukki | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Paratiisilinnut Paradisaeidae |
| Suku: | Phonygammus |
| Laji: | keraudrenii |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Hapsumanukki (Phonygammus keraudrenii) on Australiassa, Indonesiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa tavattava paratiisilintuihin kuuluva varpuslintu.
Kooltaan hapsumanukki on 27–32 cm. Molempien sukupuolten höyhenpuku on väritykseltään musta. Valosta riippuen höyhenpuku kimaltelee sinivihreän ja violetin eri sävyissä. Linnun päälaella on hiusmaisia höyheniä, jotka ovat koiraalla pidemmät kuin naaraalla. Hiusmaisia höyheniä on myös niskassa. Silmät ovat lajilla väriltään punaiset. Hapsumanukin pyrstö on pitkä ja pyöreäpäinen. Lajin ääni on kuuluva trumpettimainen töräytys.
Hapsumanukkia tavataan Pohjois-Australiasta Cape Yorkin niemimaan kärjestä, Papua-Uudesta-Guineasta ja Indonesiaan kuuluvilta Arusaarilta. Lajin elinympäristöä ovat luonnontilaiset trooppiset sademetsät alankomailla ja vuorten rinteillä. Lintua tavataan metsistä, jotka sijaitsevat 200–2 000 metrin korkeudella merenpinnasta.
Hapsumanikin pesimäkausi kestää lokakuusta helmikuulle. Koiraat valtaavat pesimisreviirin ja yrittävät houkutella naaraita trumpettimaisilla törähdyksillään. Lajin pesä on kuppimainen ja naaras munii yhdestä kahteen munaa. Hapsumanikki pesii usein mustahuiluvaristen (Cracticus quoyi) pesien läheisyydessä.
Hapsumanikin ravinto koostuu hedelmistä, erityisesti viikunoista, siemenistä ja hyönteisistä.