| Haralanharjun näkötorni | |
|---|---|
Näkötorni elokuussa 2013 |
|
| Sijainti | Suinula, Kangasala |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | näkötorni |
| Valmistumisvuosi | 2009 |
| Runkorakenne | puu |
| Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |

Haralanharjun näkötorni on näkötorni Kangasalan Suinulassa, entisessä Havisevan kylässä Vesijärven länsipuolella. Ensimmäinen torni valmistui vuonna 1895, mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 1922. Suinulan nuorisoseura pystytti vuonna 1932 tilalle puisen, 20-metrisen tornin. Tämä torni tuhoutui tuhopoltossa vuonna 2007. Kolmas torni otettiin käyttöön vuonna 2009.
Luonnonkauniilla paikalla on merkityksensä Suomen kansallisessa maisemakuvastossa eräänä Suomen autonomian ajan keskeisistä maisemakohteista: mäeltä aukeavat maisemat innoittivat kirjailija Zacharias Topeliuksen kirjoittamaan sittemmin myös Gabriel Linsénin säveltämänä lauluna tunnetuksi tulleen runon ”Kesäpäivä Kangasalla” 1800-luvun puolivälissä. Topeliuksen muistoksi Suinulan nuorisoseura on pystyttänyt harjulle muistomerkin. Haralanharju on myös nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista.
Toisin kuin myös näköalapaikkoina ja näkötornien sijaintipaikkoina tunnetut Keisarinharju ja Vehoniemenharju Kangasalla, Haralanharju ei ole geologisesti harju, vaan korkea männikköinen kallionharjanne. Alkuperäiseltä nimeltään se lienee ollut Vuorenmaa.
Haralanharjun näkötorni kunnostettiin vuonna 2003, mutta se tuhoutui kokonaan 20-vuotiaan tuhopolttajan sytyttämässä tulipalossa 10. tammikuuta 2007. Sama mies oli elokuussa 2006 polttanut Kangasalla Keisarinharjun näkötornin. Maisemistaan tunnetun pitäjän neljästä näkötornista jäi jäljelle Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Haralanharjun torni rakennettiin kuitenkin uudelleen: uusi torni saavutti harjakorkeutensa kesällä 2008 ja sen avajaisia vietettiin vuoden 2009 kesän alussa. Tornista löytyi korjaustarpeita 2022, jonka takia torni oli kiinni vuoden 2023 puolelle asti .