Harmaakivi

Harmaakivi on usein graniitin vanhentunut nimitys, mutta se voi tarkoittaa myös muita harmaita kivilajeja, kuten granodioriittia ja gneissigraniittia. Suomen keskiaikaiset kivikirkot on pääosin rakennettu harmaakivestä. Alkujaan monien kirkkojen ulkoseinät ovat olleet rapattuja ja kalkittuja.

Vuonna 1932 ilmestynyt Iso tietosanakirja määritteli harmaakiven harmaanväristen graniittikivien kansanomaiseksi nimitykseksi. Rahvas käytti sanaa usein mistä tahansa malmien, kalkkikiven tai muun hyödynnettävän kiviaineksen yhteydessä esiintyvästä hyödynnettäväksi kelpaamattomasta kivestä kelvollisen vastakohtana.

Lähteet

  1. ↑ Päivi Hintsanen: Harmaa Coloria.net. Viitattu 12.11.2010.
  2. ↑ P. H. W.: Suomen metsänhoitolehden ruotsalais-suomalainen sanaluettelo (pdf) helda.helsinki.fi. 1889. Arkistoitu 11.3.2016. Viitattu 12.11.2010.
  3. ↑ Koskinen, Pekka: ”4.3.2. Kivi”, Hämeen linnan linnoittaminen kustavilaisella ajalla 1772-1808, s. 272. (Akateeminen väitöskirja) Tampere: Tampere University Press, 2007. ISBN 978-951-44-6919-0 Teoksen verkkoversio Viitattu 11.11.2023.
  4. ↑ Knapas, Marja Terttu (toim.): Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Tutkielmia kirkon historiasta, s. 36. Vantaa: Vantaan seurakunnat, 1994. ISBN 9789529054220
  5. ↑ Iso tietosanakirja, Otava 1932, osa 4, palsta 425, hakusana harmaakivi.

Aiheesta muualla

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.