Hasardimaantiede (uhkamaantiede) on yksi maantieteen tutkimuskentistä. Hasardimaantieteessä tutkitaan sekä luonnononnettomuuksia että ihmisten aiheuttamien ympäristöonnettomuuksia, niiden uhkia, riskejä, esiintymistä ja seurauksia.
Luonnonhasardien aiheuttajana on luonto itse ja ne syntyvät äkillisesti. Useimpia niistä ei voida estää, mutta varautumalla voidaan vähentää tuhoja.
Esimerkkejä luonnonhasardeista:
Jotkut hasardit johtuvat siitä, että ihminen vaikuttaa toiminnallaan luonnon normaaliin kiertokulkuun ja aiheuttaa siten häiriöitä luonnon tasapainoon. Ne heikentävät elinympäristön laatua ja vähentävät luonnon monimuotoisuutta. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät hasardit kehittyvät hiljalleen ja niitä on vauhtiin pääsemisen jälkeen vaikeaa pysäyttää, mutta niitä on mahdollista vähentää tai poistaa ihmisen omalla toiminnalla - toisin kuin luonnonhasardeja.
Esimerkkejä:
Sosiaaliset hasardit syntyvät, kun ihminen vaikuttaa käytöksellään omaan elinympäristöönsä eli heikentää ympäristöään ja lisää siihen liittyviä uhkia ja riskejä.
Esimerkkejä:
Teknologisten hasardien syynä on inhimillinen virhe tai teknologian väärinkäyttö ja niiden aiheuttajana toimii ihminen eikä koneet. Niiden määrä on kasvussa, koska erilaisia koneita ja laitteita on käytössä yhä enemmän. Seurauksena on ihmishenkien menetyksiä ja omaisuusvahinkoja sekä vaikutukset voivat olla paikallisia, alueellisia tai globaaleja.
Koneita käytetään uusilla aloilla esimerkiksi kemianteollisuudessa, joten laitteiden käytön riskeistä ei ole aikaisempaa kokemusta. Erityisesti teollisuusmaissa voidaan vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta tietokoneilla ja automaatiolla. Onnettomuuksien määrä on lisääntynyt, kun tekniset laitteet ovat yleistyneet kehitysmaissa ja syynä on osittain olemattomat turvamääräykset.
Esimerkkejä: