Hauis

Piirroskuva vasemman olkavarren ja rintakehän lihaksista edestä katsottuna. Kaksipäinen olkalihas korostettu kirkkaan punaisella. Lihaksen yläosassa lyhyt pää vasemmalla ja pitkä pää oikealla.

Hauis eli kaksipäinen olkalihas (lat. musculus biceps brachii) on olkavarren etupuolella sijaitseva lihas.

Rakenne

Kaksipäisellä olkalihaksella on tyypillisesti kaksi proksimaalista kiinnityskohtaa. Pitkä pää (lat. caput longum) kiinnittyy lapaluuhun nivelkuopan yläpuoliseen kyhmyyn (lat. tuberculum supraglenoidale). Pitkän pään jänne kulkee olkaluun olkakyhmyjen välivaossa (lat. sulcus intertubercularis), jossa olkaluun poikittaisside (lat. ligamentum transversum humeri) pitää sitä paikoillaan. Lyhyt pää kiinnittyy lapaluun korppilisäkkeeseen (lat. processus coracoideum). Noin 10 %:lla ihmisistä lihaksessa on kolmas pää, joka saa alkunsa olkavarsilihaksen superiomediaalisesta osasta.

Distaalisesti lihaksen päät kiinnittyvät yhteisellä jänteellä värttinäluun kyhmyyn (lat. tuberositas radii) ja kyynärvarren peitinkalvoon.

Hermotus

Hermotus tulee lihas-ihohermon kautta selkäydinhermojen tasoilta C5–6.

Toiminta

Kaksipäinen olkalihas voi vaikuttaa sekä olkaniveleen että kyynärniveleen, joskin vaikutus kohdistuu pääasiassa jälkimmäiseen. Lihaksen vaikutus kyynärniveleen riippuu asennosta. Kun kyynärnivel on ojennettuna, kaksipäinen olkalihas toimii koukistajana. Mikäli kyynärnivel taas on jo valmiiksi 90° koukistuksessa, lihaksen toiminta riippuu kyynärvarren asennosta. Jos kyynärvarsi on pronaatiossa, lihas kääntää kyynärvartta voimakkaasti supinaatioon eikä koukista kyynärniveltä oikeastaan lainkaan. Jos taas kyynärvarsi on supinaatiossa, lihas lähinnä koukistaa niveltä.

On hyvä huomioida, että kaksipäisen olkalihaksen sijaan kyynärnivelen vahvin koukistaja on olkavarsilihas. Kaksipäinen olkalihas on sen sijaan vahvin kyynärvarren supinaation aiheuttaja.

Toiminnan tutkiminen

Mikäli kyynärniveltä koukistaa vastusta vasten, hauiksen supistuminen ilmenee olkavarren etupuolelle muodostuvana kohoumana.

Hauislihasheijastetta voi tutkia seuraavalla tavalla. Tutkittava pitää kyynärniveltä rentona, ja tutkija asettaa peukalonsa hauiksen distaalisen jänteen päälle kyynärtaipeessa. Kun tutkija kopauttaa refleksivasaralla omaa peukaloaan, normaalisti tutkittavan hauis supistuu hetkellisesti, mikä ilmenee lihasnykäyksenä tai tuntuu tutkijan peukalon alla jänteen kiristymisenä. Tämä viittaa lihas-ihohermon ja selkäydinhermojen C5–6 normaaliin toimintaan.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 Moore, Keith L. & Dalley, Arthur F.: Clinically Oriented Anatomy, s. 784-790. 5. painos. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 0-7817-3639-0 (englanniksi)
  2. 1 2 Holck, Per: Musculus biceps brachii Store medisinske leksikon. 21.2.2025. Viitattu 27.7.2025. (norjaksi)

Aiheesta muualla