Heikki Helin

Henrik (Heikki) Reinhold Helin (24. huhtikuuta 1868 Hämeenlinna – 4. joulukuuta 1923 Leppävaara, Espoo) oli suomalainen arkkitehti.

Elämä

Helinin vanhemmat olivat maalari Henrik Helin ja Olga Maria Nyholm. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1888 ja valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1892.

Helin oli merkittävä maatalousrakentamisen kehittäjä, joka toimi Hämeenlinnassa Alexander Rogatus Nyströmin kanssa vuodesta 1897 alkaen. Rakennuspiirustuksissa oli usein merkintä Helin & Nyström. Helin oli apulaisarkkitehtinä Hämeen läänin rakennuskonttorissa 1892–1907 ja hän toimi vt. lääninarkkitehtinä kesäisin 1893–1898. Helin opetti rakennusoppia Mustialan maatalousoppilaitoksessa 1892–1908 ja sen jälkeen kun korkein maatalousopetus siirtyi Mustialasta Helsinkiin Helin oli Helsingin yliopistossa maanviljelys-taloudellisen osaston ylimääräisenä opettajana sekä Teknillisessä korkeakoulussa rakennusopin vt. professorina vuosina 1917–1921 Onni Tarjanteen toimiessa ylijohtajana yleisten rakennusten ylihallituksessa. Helin oli opettajana lisäksi Helsingin maanviljelyslyseossa ja Teknillisessä korkeakoulussa ja toimi luennoitsijana useilla rakennusopin kursseilla. Helin kirjoitti maatalousrakentamisen oppikirjoja ja toimi myös maanviljelyhallituksen arkkitehtina. Helin suunnitteli varsinkin maatalousrakennuksia eri puolille Suomea.

Helin kuoli keuhkokuumeeseen huvilallaan Leppävaarassa (Alberga) joulukuussa 1923.

Töitä

• Lukiokatu 9, asuinrakennus, Hämeenlinna. 1890.
• Porin VPK:n talo. 1894. Suunnittelukilpailun voittanut työ. Rakennusmestari F. K. Eriksson laati voittaneesta ja toiseksi parhaasta luonnoksesta lopulliset piirustukset.
• Santamäen kartano, Loppi. 1894. Puinen päärakennus.
• Mustialan maataloushistoriallinen museo. Mustiala, Tammela. 1895. Puinen päärakennus.
• Päivölän Kansanopisto. Tarttila. 1895. Puinen päärakennus.
• Kaivokadun lastentalon länsisiipi, Hämeenlinna. 1895.
• Turuntie 1, Hämeenlinna. 1898. (Helin & Nyström)
• Hallituskatu 26, Hämeenlinna. 1899. 1800-luvun empirerakennuksen muutostyö.
• Anniskeluyhtiön talo, Raatihuoneenkatu. Hämeenlinna. 1899.
• Kylmäkosken kirkko 1900. Punatiilinen. (Helin & Nyström)
• Ypäjän (Perttulan) kirkko. 1901–1902.
• Hallituskatu 19, Hämeenlinna. 1902. 2-kerroksinen Jugend-tyylinen kivirakennus.
• Myllymäenkatu 12, Hämeenlinna. 1902.
• Schmausserin huvila, Hämeenlinna. 1902.
• Lahden kansakoulu, Vuorikatu, Lahti. 1902. Rakennusta laajennettiin jo 1909, jolloin suunnittelun teki arkkitehti Uno Alanko.
• Tyrvännön kirkon korjaus. 1902.
• Tenholan kartano, Hattula. 1903. Jugend-tyylinen päärakennus.
• Lahden kansanopisto. Lahti. 1903–1904.
• Raittiusseuran talo. Hämeenlinna. 1904.
• Mustialan museolato. 1905.
• Suomen suoviljely-yhdistyksen Leteensuon koeasema, johtajan asuinrakennus. 1910. (epävarma tieto)
• Suomalainen yhteiskoulu, Hämeenlinna. 1906. 2-kerroksinen Jugend-tyylinen kivirakennus.
• Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen rakennukset, Ånäsin tila, Jokiniemi, Vantaa. 1909; mukaan lukien jugend-kivitalot Paviljonki 1 ja Paviljonki 2. Lauri Kristian Relander asui Paviljonki 1 -rakennuksessa vuosina 1909–1917. Suojeltu asemakaavalla.
• Lepaan puutarhaoppilaitoksen opistorakennus. Tyrväntö. 1910–1912. Tuhoutui tulipalossa 1934.
• Meijerirakennus. Ylistaro. 1908. Suojeltu ympäristöministeriön päätöksellä.

Julkaisuja

• 1915. Huonerakenteiden oppikirja maatalouskouluja varten, Otava. 186 s. Kuva antikvariaati.net
• 1931. Evert von Konow. Edellisen pohjalta laadittu: Maatalouden rakennukset. oppi- ja käsikirja maatalousoppilaitoksille ja maanviljelijöille. Otava. 435 s.

Lähteet

• HELIN Henrik Reinhold. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
• Hämeenlinnan kaupungin rakennuskulttuuriselvitys Kartanoiden Hämettä Liitteet
• Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet. Hattula.
• Satakunnan rakennusperinto. Liite 3.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heikki Helin Wikimedia Commonsissa