| Heksaani | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Heksaani |
| CAS-numero | 110-54-3 |
| PubChem CID | 8058 |
| SMILES | CCCCCC |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C6H14 |
| Moolimassa | 86,18 g/mol |
| Sulamispiste | −95 °C (178 K) |
| Kiehumispiste | 69 °C (342 K) |
| Tiheys | 0,6548 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 0,0098 g/l (25 °C) |
|
|
|
Heksaani eli n-heksaani (C6H14) on 6-hiilinen suoraketjuinen alkaani. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Heksaanin rakennekaava on CH3(CH2)4CH3, moolimassa 86,2 g/mol, sulamispiste −95 °C, kiehumispiste 69 °C, tiheys 0,7 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste −22 °C, itsesyttymislämpötila 225 °C ja CAS-numero 110-54-3.
Heksaani on terveydelle haitallista, tulenarkaa sekä ympäristölle haitallista. Yhdistettä esiintyy semiokemikaalina eliöiden viestinnässä sekä kasvien tuoksuissa.
Kaupallisessa heksaanissa on n-heksaania 40–50 % ja siinä esiintyy myös muitakin C6-hiilivetyjä – kuten bentseeniä. Puhdasta n-heksaania saa lähinnä vain laboratoriokemikaalina.
Heksaanilla (C6H14) on 5 isomeerista muotoa:
- Heksaani (n-heksaani)
- 2-metyylipentaani (isoheksaani) CAS-numero 107-83-5
- 3-metyylipentaani CAS-numero 96-14-0
- 2,2-dimetyylibutaani (neoheksaani) CAS-numero 75-83-2
- 2,3-dimetyylibutaani CAS-numero 79-29-8
Heksaania käytetään muun muassa soijan jatkojalostuksessa eroteltaessa siitä kuitu, öljy ja proteiinit.
