Helena Mathilda Munktell (24. marraskuuta 1852 – 10. syyskuuta 1919) oli ruotsalainen säveltäjä ja pianisti, joka ei kuitenkaan koskaan toiminut ammattimuusikkona. Hän asui vuodesta 1885 vuoteen 1910 Pariisissa, jossa hänen sävellyksensä saivat hyviä arvioita Société Nationale de Musiquen tilaisuuksissa.
Munktell syntyi Taalainmaalla vauraaseen yläluokkaiseen perheeseen ja oli Grycksbon ruukinpatruuna Henry Munktellin yhdeksästä lapsesta nuorin. Hänen äitinsä Augusta asui perheestä erillään Tukholmassa, jonne lapsetkin muuttivat heidän isänsä kuoltua.
Munktell opiskeli Tukholman konservatoriossa Conrad Nordqvistin, Johan Lindegrenin, Ludwig Normanin ja Joseph Denten johdolla. Vuonna 1870 hän lähti äitinsä kanssa seitsemäksi vuodeksi Wieniin, jossa jatkoi opintojaan Julius Epsteinin johdolla. Hän opiskeli sekä pianonsoittoa että laulua, ja lähti vielä lisäopintoihin Pariisiin, jossa opiskeli sävellystä Benjamin Godardin ja Vincent d'Indyn johdolla ja jäi lopulta asumaan noin 30 vuodeksi.
Munktellin sävellyksiä esitettiin ensi kerran Ruotsissa 1885. Monista niistä tuli sittemmin varsin suosittuja, ja koominen ooppera I Firenze pysyi Ruotsin kuninkaallisen oopperan ohjelmistossa peräti kolme näytäntökautta.
Munktell kutsuttiin Ruotsin musiikkiakatemian jäseneksi 1915. Silmäsairaudesta kärsinyt säveltäjä kuoli 57-vuotiaana 1919.
