H’erson

H’erson
(Херсо́н)
Kuvakollaasi H’ersonista
Kuvakollaasi H’ersonista
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

H’erson

Koordinaatit: 46.6403°N, 32.6149°E
Valtio Ukraina Ukraina
Alue Hersonin alue
Piiri H’ersonin piiri
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kaupunkipiiri
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 145 km²
Väkiluku (2021)  () 283 649
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3

H’erson (ukr. Херсо́н, H’erson; ven. Херсо́н, Herson) on runsaan 66 000 asukkaan (2025) kaupunki Ukrainan eteläosassa. Se on Hersonin alueen ja saman nimisen piirin hallinnollinen keskus, ja alueellisesti merkittävä satama. Kaupunki sijaitsee Dneprjoen rannalla noin 15 kilometriä sisämaahan Mustaltamereltä.

Historia

Kaupunki perustettiin aiemman venäläisen linnoituksen paikalle vuonna 1778, ja nimettiin Sevastopolin läheisyydessä sijaitsevan Khersonesoksen muinaisen asuinpaikan mukaan. H’ersonista tuli perustamisestaan lähtien merkittävä laivanrakentamisen keskus ja satama, josta vietiin erityisesti viljaa ja puutavaraa Eurooppaan. H’ersonista tuli entistäkin merkittävämpi vientisatama, kun Dnepr- ja Bugjokien välistä suistoa syvennettiin 1900-luvun alussa ja aiempaa suuremmat rahtialukset pääsivät satamaan.

Ukrainan itsenäisyyssodan (1917–21) aikana kaupunkia hallitsivat vuoroin ukrainalaiset, punaiset, ranskalaiset, puolalaiset ja valkoiset joukot. H’erson kärsi merkittäviä vahinkoja toisen maailmansodan aikana. Heinäkuusta 2020 lähtien kaupunki on ollut osa tuolloin perustettua H’ersonin piiriä.

Presidentti Zelenskyi kaupungin vapautuksessa ansioituneiden sotilaiden kanssa.

Venäläiset valtasivat H’ersonin 3. maaliskuuta 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ukraina valtasi kaupungin takaisin 11. marraskuuta.

Hallinto ja alueellinen jako

Suvorovin kaupunkipiiri nimettiin 2023 uudelleen Ukrainan venäläistämistoimien vastaisen lain mukaisesti Keskuspiiriksi (ukr. Центральний район, Tsentralnyi raion) Kaksi muuta kaupunkialuetta ovat Dnipron (ukr. Дніпровський район) ja Korabelnyin (ukr. Корабельний район) piirit.

Talous ja kulttuuri

H’erson on edelleen merkittävä Mustanmeren sekä Dneprjoen vientisatama. Kaupungissa on laivanrakennusteollisuutta, puuvillatekstiilitehdas ja merkittäviä telakoita. H’ersonissa sijaitsee neljä yliopistoa, useita muita ammatillisia oppilaitoksia ja tieteellisiä tutkimuskeskuksia. Vielä vuonna 2022 yksi kaupungin suurimmista kulttuurikeskuksista oli H’ersonin taidemuseo.

Liikenneyhteydet

H’ersonin lentoasema ilmakuvassa.

H’erson on osa Ukrainan rautatieverkkoa, ja kaupungin asemalta on päivittäinen junayhteys Ukrainan suurimpiin kaupunkeihin. Hersonin alueella sijaitsee myös H’ersonin kansainvälinen lentoasema.

Kuvagalleria

Väestö

Toisen maailmansodan jälkeen H’erson rakennettiin uudelleen. Samalla väestö ukrainalaistui ja kaupungin asukasluku kasvoi nopeasti. Vuonna 2001 väestöstä etnisesti ukrainalaisia oli 76,5 prosenttia ja venäläisiä 19,9 prosenttia. Ukrainalaisista 28,2 prosenttia puhui venäjää äidinkielenään.

Vuosi 1811
 1840
 1863
 1897 1914 1931 1959 1970 1979 1989 2001
(noin)		 2013
(arvio)		 2021
(arvio)
Väkiluku 9 000 22 600 40 100 59 076 96 200 72 839 157 995 260 687 318 908 355 379 328 400 299 052 283 649

Lähteet

  1. 1 2 3 Marija Timoninoija & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 21.10.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
  2. ↑ Pirjo Mikkonen, Martti Kahla, Ida Kempinen ja Anna Charnaya (toimittajat): H’erson (Херсон) (pdf) Venäjän federaation paikannimiä – oikeinkirjoitus- ja painotusopas, s. 335. 2010 (verkkojulkaisu; alkuteos 2006). kotus.fi. ISBN 978-952-5446-47-0 Viitattu 4.12.2022. (suomeksi)
  3. ↑ H’erson (Херсон) Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny eli Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3, s. 360-361. Viitattu 21.10.2022. (ukrainaksi)
  4. ↑ S. H. Vodotyka & T. S. Vodotyka: H’erson, oblasnyi tsentr Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), osa 10: T—Ja (Т—Я); history.org.ua. 2013. Viitattu 21.10.2022. (ukrainaksi)
  5. ↑ Je. L. Makarevitš (toim.): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1 (venäjäksi)
  6. ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230313-3 (venäjäksi)
  7. 1 2 Kherson, Ukraine Britannica. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  8. 1 2 3 4 5 6 Kherson encyclopediaofukraine.com. Canadian Institute of Ukrainian Studies (CIUS). Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  9. 1 2 Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 16.2.2022 (+arkistointi 4.12.2022). (ukrainaksi)
  10. 1 2 Pro utvorennja ta likvidatsiju raioniv. Postanova Verh’ovnoji Rady Ukrajiny No 807-ІХ 18.7.2020. Golos Ukrajinu (Verh’ovna Radan tiedotuslehti), golos.com.ua. Viitattu 16.2.2022. (ukrainaksi)
  11. ↑ Venäjän hyökkäys | Asukkaan lähettämillä videoilla näkyy Venäjän valtaaman H’ersonin siviilikohteiden tuhoja Helsingin Sanomat. 4.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
  12. ↑ Herätys: Ukraina menetti Hersonin hallinnan | Ylen mittaus: Kokoomus kasvattaa suosiotaan | Marjatilallinen on valmis asuttamaan ukrainalaistyöntekijöidensä perheetkin Yle Uutiset. 3.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
  13. ↑ https://www.politico.eu/article/ukraine-liberates-kherson-army-war-defeat-russia-dnipro/
  14. ↑ У Херсоні перейменували Суворовський район міста на Центральний Ukrinform. 18.10.2023. Viitattu 26.12.2023. (ukrainaksi)
  15. ↑ Stolen Heritage: The Empty Halls of the Kherson Fine Art Museum Living the War. Viitattu 26.4.2025. (englanniksi)
  16. ↑ Railway station Kherson: phone, address, train schedule - information railway station Kherson Travelbook.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  17. ↑ About khe.aero. Viitattu 25.2.2022. (ukrainaksi)
  18. ↑ Cherson eeo.aau.at. Universität Klagenfurt. Viitattu 21.10.2022. (saksaksi)
  19. 1 2 3 4 Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913) istmat.info. Arkistoitu 6.3.2013. Viitattu 19.8.2014. (venäjäksi)
  20. ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). H’erson löytyy julkaisun sivulta 34/41 otsikon Hersonskaja gubernija alaisuudesta) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 19.8.2014. (venäjäksi)
  21. ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Hersonskaja gubernija (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Hersonin kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.8.2014. (venäjäksi)
  22. ↑ Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Ukrainskaja SSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet, Ukrainan SNT:tä koskevat sivut 192–217 (pdf)) istmat.info. 1931. Moskova. Arkistoitu 6.6.2013. Viitattu 19.8.2014. (venäjäksi)
  23. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.8.2014. (venäjäksi)
  24. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.8.2014. (venäjäksi)
  25. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 12.5.2013. (venäjäksi)
  26. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.8.2014. (venäjäksi)
  27. ↑ About number and composition population of Kharkiv region by data All-Ukrainian census of the population 2001 (Väestönlaskennan 2001 aineiston mukainen kaupunkien väkiluku Hersonin alueella (pyöristetty)) State Statistics Committee of Ukraine, 2001.ukrcensus.gov.ua. Viitattu 19.8.2014. (englanniksi)
  28. ↑ Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 3.3.2014. (ukrainaksi)

Aiheesta muualla

Hersonin alueen vaakuna
Hersonin alue

Piirit:Beryslav | Henitšesk | H’erson | Kah’ovka | Skadovsk
Kaupungit (keskus lihavoitu): Beryslav | H’erson | Henitšesk | Hola Prystan | Kah’ovka | Nova Kah’ovka | Olešky | Tavrijsk | Skadovsk
Taajamat: Antonivka | Arh’anhelske | Askanija-Nova | Bila Krynytsja | Bilozerka | Brylivka | Dniprjany | Hornostajivka | Ivanivka | Kalantšak | Kalynivske | Karjerne | Komyšany | Kozatske | Lazurne | Ljubymivka | Myrne | Naddniprjanske | Nova Majatška | Novooleksijivka | Novotrojitske | Novovorontsovka | Nyžni Sirohozy | Rykove | Syvaske | Tšaplynka | Velyka Lepetyh’a | Velyka Oleksandrivka | Verh’ni Rohatšyk | Vysokopillja | Zelenivka