Hirssi on ryhmä pienisiemenisiä viljakasveja, jotka eivät muodosta yhtä taksonomista ryhmää, vaan niihin kuuluu heinäkasvien heimon lajeja muun muassa sulkahirssien (Pennisetum), pantaheinien (Setaria), röyhyhirssien (Panicum) ja sormihirssien (Eleusine) suvuista. Yhteistä niille on muun muassa, että niillä on pienet, pyöreähköt, yleensä suoraan ihmisten ravinnoksi käytettävät jyvät ja että ne ovat ekologisesti vaatimattomia, monet lisäksi C4-kasveja. Useimpia niistä viljellään etupäässä Aasian ja Afrikan kehitysmaissa. Euroopassa tunnetuin laji on viljahirssi (Panicum miliaceum), jota nykyään viljellään pääasiassa Intiassa ja Kiinassa, mutta ennen laajalti myös Keski- ja Itä-Euroopassa. Hirssi on luontaisesti gluteeniton vilja.
Hirssiä on Viljelty Aasiassa ja Afrikassa 7000 vuoden ajan. Se mainitaan myös hindulaisten uskonnollisissa Veda-kirjoissa. Hirssin suosio on lisääntynyt vime aikoina sen kuivuuden kestävyyden ja ympäristöystävällisyyden vuoksi.
Hirssi sisältää runsaasti proteiinia ja ravintokuitua sekä magnesiumia, rautaa, kalsiumia ja fosforia. Sen maku on hieman pähkinäm makua muistuttava. Se kannattaa huuhtoa vedessä ennen käyttöä. Sitä käytetään muun muassa puuroissa ja leivonnaisissa. Afrikassa sitä käytetään samalla tavalla kuin couscusia. Intiassa eräistä hirssilajeista saatavaa jauhoa käytetään perinteisten bhakri-leipien valmistamiseen.
