| Hopealapamonni | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: | Antennimonnit Pimelodidae |
| Suku: | Brachyplatystoma |
| Laji: | vaillantii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Brachyplatystoma vaillantii |
|
| Katso myös | |
Hopealapamonni (Brachyplatystoma vaillantii) on antennimonneihin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan makeista vesistä Etelä-Amerikasta.
Hopealapamonni kasvaa useimmiten noin 80 cm pitkäksi, ja voi suurimillaan saavuttaa 105–150 cm:n pituuden. Ruumiinrakenteeltaan laji on pitkänomainen ja sen pää on leveä ja litteä. Kuonossa on kolme pitkää viiksisäieparia, joista yksi on erittäin pitkä. Hopealapamonnin päätä suojaa luulevy. Selkäevää seuraa kookas rasvaevä ja pyrstöevä on voimakkaasti haarautunut. Kala on väriltään selästään ruskehtavanharmaa, kyljistään harmaa ja vatsastaan vaalea.
Hopealapamonnia tavataan Venezuelasta Boliviaan ja Brasiliaan ulottuvalta alueelta. Laji elää suurissa joissa Orinoco- ja Amazonjokien valuma-alueilla. Nuoret kalat elävät myös jokisuistojen murtovesissä. Hopealapamonni liikkuu lähellä mutapohjia ja sen ravintoa ovat pienemmät kalat. Lajin lisääntymiskausi on tulvakauden aikana ja laji vaeltaa kutualueilleen.
Hopealapamonnin liha on hyvänmakuista ja arvostettua. Se on levinneisyysalueellaan yksi tärkeimmistä saaliskaloista.