| Hopeamaruna | |
|---|---|
Hopeamaruna. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Alaheimo: | Asteroideae |
| Suku: | Marunat Artemisia |
| Laji: | ludoviciana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Artemisia ludoviciana |
|
Hopeamaruna (Artemisia ludoviciana) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva monivuotinen marunoiden (Artemisia) sukuun ja asterikasvien (Asteraceae) heimoon kuuluva kasvi. Sitä kasvatetaan kivikkopuutarhoissa mutta se saattaa aiheuttaa allergisia oireita, koska on pujon sukulainen.
Hopeamaruna kasvaa noin 60–100 senttimetriä korkeaksi. Lehdet ovat suikeat tai pariliuskaiset, noin 0,5–1,5 senttimetriä leveät ja 4–11 senttimetriä pitkät. Sen varret ja lehdet ovat samettisen hopeanharmaan valkoisen karvan peitossa. Kasvia peittävät karvat vähentävät veden haihtumista ja täten kasvi kestää auringon paistetta ja kuumuutta.

Hopeamaruna kukkii heinä–elokuussa. Sen kaksineuvoiset kukat kasvavat pieninä mykerökukintoina harvassa tertussa. Kukat ovat väriltään kellertäviä, joskus harvoin punertavia. Hopeamarunan hedelmä on pähkylä, jossa ei ole lenninhaivenia.
Hopeamaruna lisääntyy siemenistä, mutta se levää voimakkaasti myös juuristonsa avulla.
Hopeamaruna on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa se kasvaa Meksikosta Kanadan ulottuvalla alueella. Sen kasvupaikkoja ovat kiviset preeriat, teiden ja rautateiden pientareet, joutomaat ja muut avoimet aurinkoiset paikat, hiekkaisessa, kuivassa ja läpäisevässä maassa.