Hopeasulfaatti

Hopeasulfaatti
Tunnisteet
CAS-numero 10294-26-5
PubChem CID 159865
Ominaisuudet
Molekyylikaava Ag2SO4
Moolimassa 311,81
Ulkomuoto Valkoinen kiteinen aine
Sulamispiste 652 °C
Kiehumispiste 1 085 °C (hajoaa)
Tiheys 5,45 g/cm3
Liukoisuus veteen 8,4 g/l (25 °C)


Hopeasulfaatti (Ag2SO4) on hopea- ja sulfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään hopean valmistusprosesseissa ja katalyyttinä orgaanisen kemian synteeseissä.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö

Huoneenlämpötilassa hopeasulfaatti on valkoista kiteistä ainetta, jonka väri muuttuu valon vaikutuksesta harmaaksi. Sen alkeiskoppi on rombinen. Yhdiste liukenee vain niukasti veteen, mutta liukenee helpommin happoihin esimerkiksi rikkihappoon. Lisäksi hopeasulfaatti liukenee ammoniakkiliuoksiin. Kuumennettaessa hopeasulfaattia kiehumispisteeseensä se hajoaa hopeaksi, rikkidioksidiksi ja hapeksi.

Hopeasulfaattia voidaan valmistaa liuottamalla metallista hopeaa kuumaan ja väkevään rikkihappoon. Yhdistettä muodostuu myös, kun hopeasuolan, esimerkiksi hopeanitraatin, vesiliuokseen lisätään rikkihappoa tai sulfaattisuoloja.

2 Ag + 2 H2SO4 → Ag2SO4 + SO2 + 2 H2O
2 AgNO3 + H2SO4 → Ag2SO4 + 2 HNO3

Hopeasulfaattia voidaan käyttää katalyyttinä pelkistettäessä aromaattisia hiilivetyjä sykloheksaanijohdannaisiksi ja sitä voidaan käyttää katalyyttinä myös hapetusreaktioissa. Hopean metallurgian yhteydessä hopea saostetaan liuoksesta sulfaattina ja sulfaatti hajotetaan hopeaksi kuumentamalla. Yhdistettä voidaan käyttää myös hopea-hopeasulfaattielektrodien valmistamiseen.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 988. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. 1 2 William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–89. (39th Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Silver sulfate (Hopeasulfaatti) Käyttöturvallisuustiedote. 10.9.2021. Sigma-Aldrich/Merck. Viitattu 20.1.2022.
  4. ↑ Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 473. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
  5. 1 2 3 Samuel F. Etris & C. Robert Cappel: Silver Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 11.1.2019
  6. 1 2 3 Andreas Brumby, Peter Braumann, Klaus Zimmermann, Francis Van Den Broeck, Thierry Vandevelde, Dan Goia, Hermann Renner, Günther Schlamp, Wolfgang Weise, Peter Tews, Klaus Dermann, Alfons Knödler, Karl-Heinz Schröder, Bernd Kempf, Hans Martin Lüschow, Cartrin Peter & Rainer Schiele: Silver, Silver Compounds, and Silver Alloys, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2008. Viitattu 11.1.2019