.jpg)
Hubert Languet (1518–1581) oli ranskalainen kirjailija ja diplomaatti, uskonpuhdistuksen kannattaja. Hän opiskeli Ranskassa ja Italiassa.
Philipp Melanchtonin teokset luettuaan Languet kääntyi protestanttisuuteen, asettui 1540 Wittenbergiin Melanchtonin luo. Hän kävi Pohjoismaissa, muun muassa Ruotsissa sekä myös Suomessa ja Lapissa 1557. Kustaa Vaasa ehdotti, että hän johtaisi Ruotsin hyväksi Koillisväylän löytöretkeä. Languet meni 1550 Saksin vaaliruhtinaan Augustin palvelukseen ja matkusteli hänen lähettiläänään. Hän oli Pariisissa Pärttylinyön verilöylyn aikana 1572 ja oli vähällä menettää henkensä.
Languet oli 1573–1577 lähettiläänä keisarin hovissa. Kalvinilaisena hän joutui ankarien luterilaisten vihoihin, ja hän erosi tehtävästä. Hän toimi sittemmin Vilhelm Oranialaisen neuvonantajana. Hänen kirjoittamanaan pidetään teosta Vindicia contra tyrannos sive de principis in populum populique in principem legitima potestate (1570). Teos edustaa hugenottien valtio-oikeudellista näkemystä. Languet puolustaa siinä alamaisten oikeutta ja velvollisuutta nousta vastustamaan tyranneja ja jumalattomia hallitsijoita. Vastarinnan äänenä tulee olla kansan eduskunta.
Historiallisessa mielessä arvokkaita ovat Languet’n kirjeet. Vaaliruhtinas Augustille ja tämän kanslerille Ulrich von Mordeisenille osoitetut kirjeet julkaistiin 1660 nimellä Arcana seculi decimi sexti. Kirjeet Philip Sidneylle julkaistiin 1633, käännettynä englanniksi 1845 ja kirjeet Joachim Camerariukselle julkaistiin 1646.
