Husgafvel

Husgafvel on keskiajalta periytyvä vehkalahtelainen rälssivapautta nauttinut knaappisuku, jonka yksi haara on introdusoitu Ruotsin ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 2102 nimellä Huusgavel, Elias Huusgafvelin (1721-1799) saatua uudistuksen aateluudelle vuonna 1774.

Keskiaikaisella suvulla, joka perimätiedon mukaan polveutuu vuosina 1383 ja 1396 maatiloja Vehkalahden Reitkallissa ja Hietakylässä hankkineesta Erik Larssonista, oli 1500- ja 1600-luvulla useita haaroja, muun muassa Junkar- ja Vilken- lisänimiä käyttäneet sukuhaarat.

Suvun jäsenistä 1500-luvulla Sigfrid (Siffred) Jönsson Vilken oli amiraali, Öölannin saaren maaherra, 1600-luvulla Henrik Persson Junkar-Husgafvel oli Vehkalahden nimismies, 1600-luvun alussa Tavastilan kartanon herra Sigfrid Jönsson nuorempi oli alilaamanni, 1500–1600-lukujen taitteessa Olof Erksson oli Kaprion linnan päällikkönä Inkerinmaalla, Jöns (Johannes) Vilken oli 1560–1580-luvuilla Vehkalahden viides tunnettu ja ensimmäinen luterilainen kirkkoherra. Hänen pojastaan, Kymenkartanon voudin toimesta Kaprion linnan voudiksi siirtyneestä Erik Vilkenistä (Husgafvel) polveutuvat nykyiset Husgafvelit.

Suvun jäseniä

Anton Salmenkylä, alk. Anton Husgafvel (1900–1980), suomalainen pikajuoksija
Matti Salmenkylä, suomalainen urheilutoimittaja, Anton Husgafvelin poika
Juhani Salmenkylä (1932–2022), suomalainen suunnistaja ja koripalloilija, Anton Husgafvelin poika
Leena Salmenkylä-Mattila (s. 1958), suunnistuksen maailmanmestari, Juhani Salmenkylän tytär

Avioliiton kautta sukuun liittyy myös:

Pirkko Salmenkylä, o.s. Niemi (1932–2015), koripalloilija, suunnistaja ja arkkitehti, Juhani Salmenkylän puoliso

Lähteet

↑ P. Pöllänen: De Vekkelaks Knaparnas ursprung 2006. Husgafvel-seura ry. Arkistoitu 24.9.2008. Viitattu 10.11.2008. (ruotsiksi)
↑ Huusgafvel nr 2102 Gustaf Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor. 1925-36.
↑ Husgafvel och Vilken Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, (1909-1916)
↑ Martti Korhonen: Vehkalahden pitäjän historia II. Yhteiskunnallisesta kehityksestä 1600-luvulla sekä maakirjatilojen synty, s. 127-146. Vehkalahden kunta, 1981. ISBN 951-99317-0-8

Kirjallisuutta

Eeva-Liisa Oksanen - Markku Oksanen: Vehkalahden knaapit. Hämeenlinna: Husgafvel-seura : Pihlhjerta Knaappisuku : Tulikouran sukuseura, 2003. ISBN 952-91-5588-3
Pöllänen, Pasi: Det lokala gamla frälset som den nordiska lokalförvaltningens stabiliserare i Sverige öster om Åbo landsrätts doms 25.6.1415 rår och Ryssestenen under 1300-1600-talen. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, 78, 2014 ISBN 978-952-61-1396-8
Sjöström (2011), Medieval landed inheritances of the Junkar and Vilken lineages of Vehkalahti, Finland, Journal of the Foundation for Medieval Genealogy vol 3 issue 5 (2011 January), s. 425-461

Aiheesta muualla

Husgafvel (Vilken), aatelissuku Europeana heraldica, Kansallisarkisto

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] P. Pöllänen: De Vekkelaks Knaparnas ursprung 2006. Husgafvel-seura ry. Arkistoitu 24.9.2008. Viitattu 10.11.2008. (ruotsiksi)

[2] Huusgafvel nr 2102 Gustaf Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor. 1925-36.

[3] Husgafvel och Vilken Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, (1909-1916)

[4] Martti Korhonen: Vehkalahden pitäjän historia II. Yhteiskunnallisesta kehityksestä 1600-luvulla sekä maakirjatilojen synty, s. 127-146. Vehkalahden kunta, 1981. ISBN 951-99317-0-8