Hydria (m.kreik. ὑδρία, hydria) on antiikin aikana käytetty keraaminen tai metallinen vesiastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.
Hydrian varhaismuodot on tunnettu viimeistään 700-luvulla eaa. Hydrioita käytettiin paitsi veden kantamiseen ja kaatamiseen, mistä ne ovat saaneet nimensä (< ὕδωρ, hydōr, ’vesi’), myös muun muassa äänestys- ja tuhkauurnina.
Hydria on muodoltaan pyöreävartaloinen vesiastia, jossa on kolme kädensijaa: kantamista varten kaksi poikittaista kädensijaa molemmin puolin vaasin vartaloa, ja kaatamisen helpottamiseksi yksi pysty kädensija näiden kahden keskellä. Hydrioita valmistettiin sekä savesta että pronssista. Eräs hydrian alatyyppi on kalpis.
Hydrian muoto ulkoa ja sisältä.
Etruskilainen hydria, n. 530–520 eaa.
Kreikkalainen pronssihydria, n. 460–450 eaa.
Roomalainen lasinen hydria, n. 351–400 jaa.
,_520-530_ac_ca.,_tomba_I_alla_banditaccia_01.jpg)
_01.jpg)
