Ignoila

Ignoila (ven. Игнойла) on kylä Suojärven piirin Veskelyksen maalaiskunnassa Karjalan tasavallassa Venäjällä, Suomen sotien jälkeen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Suomelle kuuluessaan Ignoila oli yksi Suojärven kunnan itäosassa sijainneen ns. Hyrsylän mutkan alueen kylistä ollen yksi Hyrsylän kylän sivukylistä ja Suomen kylistä itäisin. Ennen vuotta 1931 Ignoila ja Hyrsylä kuuluivat Salmin kuntaan, kunnes ne liitettiin Suojärveen tieyhteyden valmistuttua. Suomen alueluovutusten myötä myös Ignoilan väestö asutettiin supistuneen Suomen alueelle. Tunnettu ignoilalainen oli Aira Samulin.

Kylä ennen sotia

Paikannimi Ignoila sisältää ortodoksisen etunimen Ignoi, joka palautuu nimeen Ignatius. Vuoden 1805 karttaan oli merkitty Ignoilaan kaksi taloa ja Timoilaan yksi. Ignoilan kylänosia olivat Timoila ja Ahvenlampi. Suomen itsenäisyyden aikana Ignoilaa pidettiin omana kylänään, vaikka se kuului maarekisterissä Hyrsylään.

Ignoila kuului livvinkarjalan perinteiseen puhuma-alueeseen Hyrsylän mutkassa.

Ignoilan koulu aloitti toimintansa vuonna 1910 ja toimi viimeksi vuokratiloissa Ivan Burtsoffin talossa. Vuonna 1937 kylätien varrelle, koulusta koilliseen, rakennettiin tšasouna, joka pyhitettiin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumiselle. Kylän praasniekka oli Emänpäivä, jota vietettiin 15. elokuuta.

Vesivoimala ja kylän myöhemmät vaiheet

Ignoila sijaitsee nykyisin syrjässä Petroskoista Suojärvelle johtavalta maantieltä. Kylän halki virtaa Suojujoki josta on myös nimeä Suojoki käytetty. Jokeen rakennettiin Ignoilan vesivoimala alueen kuuluessa Suomelle vuonna 1936. Vuonna 1991 voimala oli käytössä, joskin puinen pato vuoti melkoisesti. Voimalaa ja patoa on korjattu ja se on edelleen toiminnassa. (2021) Turbiini on Tampellan ja generaattori ASEA:n valmistama. Teho on alle 10 MW. Voimalan purkua on suunniteltu kanoottimelonnan ja arvokalan nousun parantamiseksi.

Nykyisin kylän asukasmäärä on vähäinen. Hyrsylässä ja Ignoilassa on runsaasti kesäasukkaita. (2021)