Ihmetys

Caspar David Friedrich, Nainen auringonlaskun edessä, 1818.

Ihmetys tai kunnioittava ihmettely on syvä tunne, joka syntyy, kun yksilö kokee kohtaavansa jotain omaa ymmärrystään suurempaa. Tällaisen kokemuksen kuvataan usein mullistavan hetkeksi ihmisen käsityksen todellisuudesta ja saavan hänet unohtamaan minuutensa. Tutkimusten mukaan tällaiset kokemukset voivat lisätä koettua onnellisuutta.

Ihmetyksen hetkellä ihminen tuntee kohtaavansa jotain valtavaa, ja kohde haastaa sen, miten todellisuutta on totuttu hahmottamaan. Psykologisten tutkimusten mukaan kokemus auttaa ihmistä tuntemaan itsensä osaksi suurempaa kokonaisuutta ja vähentää itsekkyyden tunnetta. Tutkijoiden mukaan säännölliset ihmetyksen hetket voivat parantaa psyykkistä sietokykyä ja lisätä myötätuntoa muita kohtaan.

Kokemukset voivat syntyä hyvin tavallisissa tilanteissa. Ihmetystä koetaan yleisimmin luonnon äärellä, esteettisissä kokemuksissa tai silloin, kun todistetaan toisen ihmisen kyvykkyyttä tai hyvyyttä. Kokemukset voidaan yhdistää henkisyyteen tai hengellisyyteen.

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 Chen, Yimiao ym.: The shock of Awe experience to our soul is more directly on cognitive well-being than affective well-being Scientific Reports. 2025 (vol. 15). Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
  2. ↑ Ällistys lisää kiinnostusta, mutta heikentää hölynpölyn tunnistamista 29.11.2024. Turun yliopisto. Viitattu 12.7.2026.
  3. ↑ Nelson-Coffey, S. Katherine ym.: The proximal experience of awe PLoS One. 23.5.2019. Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
  4. ↑ Lehtonen, Juha Matias: Miksi ulkoavaruuden ajattelemisesta tulee outo olo? Tutkija selittää Helsingin Sanomat. 12.5.2014. Viitattu 12.7.2026.
  5. ↑ Haupt, Angela: Why You Should Seek Out a Few Minutes of Awe Every Day Time. 16.6.2026. Viitattu 12.7.2026. (englanniksi)
  6. ↑ Björkholm, Susanne: Uskominen on usein ajattelun jättämistä puolitiehen (tilaajille) Helsingin Sanomat. 12.5.2014. Viitattu 12.7.2026.