| Ikeya–Seki | |
|---|---|
 |
|
| Löytäminen | |
| Löytäjä | Kaoru Ikeya ja Tsutomu Seki |
| Löytöpäivä | |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Kiertorata | |
| Kiertokohde | Aurinko |
| Eksentrisyys | 0,999915 |
| Inklinaatio | 141,8642 astetta |
| Keskianomalia | −0,015946 aste |
| Nousevan solmun pituus | 346,9947 astetta |
| Kiertoaika | 880 vuotta tai 321 420 vuorokautta |
| Periapsis | 0,007786 au |
| Apoapsis | 183,2 au tai 183,192214 au |
| Radan isoakselin puolikas | 91,6 au |
| Epookki | 7. lokakuuta 1965 (d) |
| Aiheesta muualla | |
| Minor Planet Center | |
| JPL Small-Body Database | |
Ikeya-Seki eli C/1965 S1 on vuonna 1965 auringon ohittanut komeetta.
Komeetta näkyi ulkomailla paljain silmin jopa päiväsaikaan. Näkyvyydestä Suomessa ei ole tietoa lyhyen havaintoikkunan ja lokakuun lopun pilvisen sään takia. Lähimmillään Aurinkoa se oli 0.08 AU:n etäisyydellä, eli se oli auringonhipojakomeetta. Saapuessaan periheliin se hajosi kolmeen osaan, jotka jatkoivat kulkuaan lähes identtisillä radoilla.
Ikeya-Seki on jaksollinen pyrstötähti, jonka jakso on noin 880 vuotta. On arveltu, että kyseessä on saattanut olla vuoden 1106 suuren komeetan paluu, joka sekin oli näkynyt Euroopassa päivätaivaalla. Komeetan on arveltu hajonneen jo tuolloin useaan osaan, jotka nykyisin muodostavat Kreutzin auringonhipojakomeettaperheen.
Kreutzin auringonhipojakomeettaperheen emokomeetaksi on ehdotettu myös jo Aristoteleen näkemää, vuoden 371 eaa. suurta komeettaa. Jos kuitenkin lasketaan vuodesta 1986 alkaen 76 vuoden syklejä alaspäin, niin voidaan olettaa vuoden 371 eaa. nähdyn komeetan voineen olla myös Halleyn komeetta.
