| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Iku | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1987–1997 (uudelleen 2002) |
| Tyylilaji | suomirock |
| Kotipaikka | Pori, Suomi |
| Laulukieli | suomi |
| Jäsenet | |
| Levy-yhtiö | Pilke / Jakeluyhtiö : Texicalli Records
|
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
Iku on vuonna 1986 perustettu porilainen suomirock-yhtye. Yhtyeen keulakuvana, säveltäjänä ja sanoittajana toimii yhtyeen kitaristi Iku Tukiainen, joka on nykyäänmilloin? ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen. Lukuisten jäsenvaihdosten lisäksi yhtye toimi nimellä Toinen Kierros vuosina 1997–2002. Vuonna 2003 Iku-yhtye aloitti uudestaan ja on ollut toiminnassa siitä asti.
Iku-yhtye perustettiin Porissa vuoden 1986 lopussa. Alkuperäinen kokoonpano hajosi, kun Laine ja Häyhä liittyivät Rosanna-yhtyeeseen. Vuonna 1987 koottiin suurin Iku-kokoonpano, joka teki singlen "Kohti tuntematonta" / "Myöhässä taas" Flamingolle.
Keväällä 1988 Kari Heiskari lähti Juliet Jonesin Sydän -yhtyeeseen ja Janne Ora opiskelemaan lehdistöalalle. Jäsenten tilalle tulivat J-P Roininen alias Rene basistiksi ja Petri Hissa rumpaliksi. Kokoonpano hajosi muutaman keikan jälkeen ja jäljelle jäivät vain Iku Tukiainen ja J-P Roininen.
Vuonna 1988 Iku ja J-P päättivät perustaa trion. Pian löytyikin Aki Honkajärvi rumpaliksi. 1989 ilmestyi single "Tämän päivän turhuus" / "Pelon varjot" Yö-yhtyeen manageri Järvenpään omalle West Coast Records -levymerkille.
Iku pääsi tekemään ensimmäistä pitkäsoittoa loppuvuodesta 1989 ja myös toinen single "Erämaat" / "Bukarest" palaa ilmestyi samalle West Coast Recordsille. Ensimmäinen Ikun albumi Mustaa valoa ilmestyi helmikuussa 1990. Yhtye esiintyi TV:ssä Hittimittarissa sijoittuen toiseksi. Myös kappaleista "Eteenpäin", "Loppusointuja" ja "Uhrit" tehtiin TV-videot.
Iku pääsi tekemään toista levyään vuonna 1991 Propaganda recordsin Kill City -levymerkille. Ilmestynyt LP Ruusuja ja ohdakkeita ja single "Ruusuja ja ohdakkeita" / "Marjanpoimijat" sisälsivät teknisempää soittoa ja vähän psykedeliaa. Ikun ja Jussi Hakulisen yhteisestä "Avain"-kappaleesta yhtye teki videon.
Vuonna 1992 kosketinsoittimiin tuli Puppe Oksanen, jonka jälkeen Iku ja J-P soittivat Noin 7 veljestä -yhtyeessä. Yhtyeen toiminta päättyi kosketinsoittaja Ville Borgersenin menehdyttyä auto-onnettomuudessa.
Vuonna 1993 Iku teki CD-EP:n Haloo, jonka jälkeen Sami Valverinne tuli kosketinsoittajaksi, kunnes siirtyi soittamaan rumpuja. Ahti Impola siirtyi miksaustöistään (Cotton Studio, jossa äänitettiin myös Ikun musiikkia) vuonna 1994 soittamaan koskettimia. Ikulla oli kaksi taustalaulajatyttöä vuosina 1995–1996.
Iku Tukiainen alkoi toimia kitaristina Neumannin kera esittäessä omia kappaleitaan ja soittaen yli kaksisataa duokeikkaa vuosina 1996–1999. Joni Lindroos tuli Ikun yhtyeeseen rumpaliksi ja Valverinne takaisin kosketinsoittajaksi vuonna 1997. Yhtyeen nimeksi tuli Toinen Kierros. Yhtye teki albumin Tyylirikkoja Heiskasen baarin jukeboxissa vuonna 1999 Propaganda recordsille.
Yhtyeeseen liittyivät Krisse Wetterstrand soittamaan congat sekä lyömäsoittimet ja Jussi Reunamäki kosketinsoittajaksi. Vuonna 2000 yhtye äänitti uutta levyä, jonka nimeksi tuli Kulta Groove. 20 kappaleen levyn julkaisi Propaganda records.
Vuonna 2003 alkoi Ikun kolmannen pitkäsoiton tekeminen. Levy sai nimekseen Tähtihetkiä. Nimikkokappale kuvaa lama-ajan tunnelmia. Levy ilmestyi vuoden 2004 syyskuussa. Levyltä ilmestyi kolme singleä ja yksi kappale keväällä 2006.
Iku harjoitteli 1980-luvun alkupuolen Wanha Laine -yhtyeen ohjelmistoa ja äänitti niistä levyn Musta Herra vuoden 2006 kesäksi. Levyltä ilmestyi kaksi singleä. Single "Unohdetut" ilmestyi syksyllä 2007 ja albumi Suomirock-ilta syksyllä 2008.
Liikkuvat taa -albumi valmistui vuonna 2010 ja sen julkaisi Pilke-levymerkki. Albumi äänitettiin Finnvox-studioilla Helsingissä, vierailevana muusikkona kosketinsoittimissa oli Remix-yhtyeessä soittanut Jyri Kallio. Ensimmäinen single albumilta oli "Pieni tarina". Levyn äänityksestä ja miksauksesta vastasi Risto Hemmi. Vuoden 2013 Ikulta ilmestyi albumi Lopulta kaikki saduksi muuttuu.
Helmikuussa 2015 ilmestynyt albumi Dreamlandia ja levyltä julkaistut singlet on äänitetty Porissa. Kappaleesta "Mopoautoparkki" on tehty video. Levyllä Iku siirtyi 1990-luvulta tutulle Kill City -levymerkille. Albumilla vaikuttaa uusi naissolisti Pauliina Koskinen, joka liittyi yhtyeeseen vuonna 2013.
Maaliskuussa 2015 yhtye julkaisi Jussi Hakulisen kanssa kappaleen "Erakko". Yö julkaisu kappaleesta toukokuussa 2016 singlen, ja se on myös mukana albumilla Puolet taivaasta – puolet helvetistä.
Maaliskuun 31. päivänä 2017 julkaistiin Ikun albumi Meidän aika, jolla yhtye palasi takaisin juurilleen esittäen suomirockia., Meidän aika -levyltä on julkaistu videona ja singlenä "Tuliset kadut".
Vuonna 2019 julkaistiin albumi Perinteistä, rehellistä...Porilaista. Albumi sisältää muun muassa Jussi Hakulisen laulaman kappaleen "Erakko" sekä toisen Iku Tukiaisen ja Jussi Hakulisen yhteisen kappaleen "Tuulessa katkenneet". Kappaleen laulaa Hakulinen. Lisäksi levyllä ovat vierailevina solisteina Ana Kaunisto kappaleessa "Nummien kutsu" ja Paapa Lehtinen kappaleessa "Uusi alku".
Vuonna 2020 Iku-yhtye on saanut valmiiksi 11. pitkäsoittonsa Mitä onneen tarvitaan, joka julkaistiin rajoitettuna CD-versiona ja ladattavana versiona maaliskuussa 2021. Vierailevana kosketinsoittajana levyllä soittaa Jyri "Jyrzä" Kallio. Levy on valittu huhtikuun 2021 paikallisradioiden kuukauden levyksi.
Keväällä 2023 ilmestyi pitkäsoitto: Nyt ja Aina. CD:n päättää yli 8 min pitkä Sarastus. Myös tällä levyllä on vierailijoita mukana: Jyrzä Kallio: koskettimet 3 kappaleella, Teemu Niemelä: Koskettimet 7selvennä, Neta Seessalo: Taustalaulua 3selvennä ja Heta Halonen 4selvennä.
Keväällä 2025 ilmestyi pitkäsoitto: Hyvän tuulen kertomaa Levyllä on vierailijoina Teemu Niemelä, kosketinsoittimet sekä Juha Mäkkeli ja Piritta Lumous, taustalaulut.
Jäsenet 1986–1987
Jäsenet 1987–1988
Jäsenet 1988
Jäsenet 1988–1992
Jäsenet 1992
Jäsenet 1993–1996
Iku jäsenet 2003–