| Iljušin Il-10 | |
|---|---|
 Iljušin Il-10M, Moninon ilmailumuseossa |
|
| Tyyppi | maataistelukone |
| Alkuperämaa |  Neuvostoliitto |
| Valmistaja | Iljušin, Avia |
| Suunnittelija | OKB Iljušin |
| Esitelty | 1945 |
| Valmistusmäärä | 6 166 (Il-10: 4 966 ja B-33: 1 200) |
| Valmistusvuodet | 1944–1954 |
Iljušin Il-10 (ven. Илью́шин Ил-10) on neuvostoliittolaisvalmisteinen maataistelukone. Se oli Iljušin Il-2:n seuraaja. Sitä käytettiin ainakin Korean sodassa.
Konetyyppi oli edeltäjäänsä verrattuna voimakkaampi (koneteho 1 470 kW, 2 000 hv), hieman pienempi (lyhyempi ja siipiväliltään kapeampi, mutta hiukan painavampi) ja nopeampi (550 km/hm; Il-2 400 km/hm). Lisäksi panssarointi ja aseistus olivat vahvempia ja käsiteltävyys parempi kuin Il-2:ssa. Neuvostoliiton liittolaisvaltiot käyttivät tyyppiä pitkään, jopa 60-luvulle saakka ja Kiinassa vieläkin pidempään. Konetta valmistettiin yhteensä 4 966 kappaletta, joista monet jo toisen maailmansodan kuluessa.
Koneen ensilento tapahtui ja sarjatuotanto alkoi vuonna 1944. Koneen kehittämispäätös oli tehty jo 1942 – siis varsin pian Il-2:n tuotannon aloittamisen jälkeen.
Il-10:n aseistus saattoi käsittää joko neljä 23 mm tai kaksi 37 mm tykkiä siivissä ja kaksi 7,62 mm konekiväärejä. Taka-ampumossa oli joko 12,7 mm konekivääri tai 20 mm tykki. Pommeja tyyppi saattoi kuljettaa 600 kiloa. Rakettien käyttö siipiripustimista laukaistuna oli sekin mahdollista, kuten Il-2:lla.
Tšekkoslovakialainen lentokonevalmistaja Avia valmisti tyyppiä mallinimellä B-33. Se kärsi ilmeisesti laatuongelmista, ainakin vientiin tarkoitettujen koneiden suhteen. Joitain näistä ei hyväksytty operatiiviseen käyttöön.
Iljušin Il-10:n Nato-raportointinimi oli Beast (suom. Peto). B-alkukirjain (bomber) viittasi ilmeisesti pommittajakonetyyppiin, ei maataistelukoneeseen (engl. Ground attack).
