Ilmailumuseo on kokoelma lentokoneita, jotka ovat esillä museomaisena näyttelynä. Osa joidenkin ilmailumuseoiden kokoelmista koostuu lentokelpoisista lentokoneista, jotka yleensä esiintyvät eri ilmailunäyttelyissä. Suuremmilla ilmailumuseoilla on yleensä suljetuissa arkistoissaan runsaasti lentokoneisiin liittyvää kirjallisuutta (käyttökäsikirjat, suunnitteludokumentteja) ja valokuvia tutkijoiden käyttöä varten.
Koska ilmailun historia on lyhyt, miltei kaikki lentokoneet, jotka voidaan entistää näyttelykuntoon, on joko entisöity tai varastoitu museoissa. Toisen maailmansodan, jonka aikana valmistettiin suuri osa ilmailun historian lentokonetyypeistä, jälkeen suuri osa sodan aikaisista lentokoneista romutettiin, koska alumiiniromulla oli kaupallista arvoa toisin kuin aiemmilla puu- ja kangasrakenteisilla lentokoneilla. Ensimmäisen maailmansodan lopussa ylijäämäkoneet yleensä poltettiin.lähde?
Jämijärven lentokentän luona on Jämijärvi-seuran vuosina 1999–2000 pystyttämä ilmailuperinnemuseo. Se kertoo lentokentän historian vuodesta 1935. Näyttelyyn kuuluu muun muassa 1940-luvun Harakka II-liitokone, joka on koottu vuonna 1995.
Päijät-Hämeen ilmailumuseo, Lahti-Vesivehmaan lentokentällä. Entinen Vesivehmaan varastohalli, jonne Ilmavoimat varastoivat toisen maailmansodan jälkeen sinne suuren osan hallussaan olleista museokoneista. 1960-luvun jälkipuolelta lähtien koneita on entisöity ja laitettu esille ari ilmailumuseoihin.
1970-luvulla Tampereella toimi tekniikkamuseo, jossa oli lentokoneita, mutta sen lentokoneet siirrettiin museon tulipalon jälkeen muihin edellä mainittuihin museoihin.
Gloster Gauntlet II (mod) "GT-400" on siviilirekisterissä tunnuksella OH-XGT. Koneen omistaa Lentotekniikan Kilta, joka entisöi sen vuonna 1982. Koneessa ei ole alkuperäistä moottoria, siitä lisäys mod tyyppinimessä.
VL Viima II "VI-17" on siviilirekisterissä tunnuksella OH-VIF, kone on Ilmavoimien 1950-luvun maalauskaaviossa.
VL Viima II "VI-3" on siviilirekisterissä tunnuksella OH-VIG, kone on Ilmavoimien sodanajan maalauskaaviossa.
Historiallisia ja muita lentokoneita esillä Suomessa
Varsinaisten museoiden lisäksi on historiallisia koneita esillä esimerkiksi lentoasemilla, liikenneasemilla jne.
Saab 35 Draken-muistomerkit sijaitsevat JämsänKuoreveden keskustassa (DK-201, "Kake"), Luonetjärvellä Ilmasotakoulun pihalla (ensimmäinen Suomeen saapunut Draken DK-202), Pirkkalassa Satakunnan lennoston alueella (DK-237, varustettuna RB8S- ja RB27S-ohjuksin), Rovaniemellä Lapin lennostossa Maunun Matissa (DK-211) ja Pudasjärven lentokentällä (DK-219)sekä Kittilän lentoasemalla. Vuoden 2010 lopulla Turun Käärmekallion liikenneympyrään asetettiin näytteille DK-208.
VL Viima VI-1 on ilman hakaristejä entisen Valtion lentokonetehtaan edessä (nykyinen Kalmarin tehdas), Nuolialantie, Härmälä
PIKin Harakka, VH-1 (VIK) liitokone, on Pirkkalan lentoasemahallissa
Focke-Wulf Fw 44J Stieglitz "SZ-18" ripustettiin Tuurin kyläkaupan varastomyymälän kattoon 12.3.2010 ja poistettiin alkuvuodesta 2016
Piper PA-23-250 Aztec D löytyy Pirkkalan ABC-liikenneaseman pihalta. Koneeseen on maalattu tunnus OH-ABC. Koneen oikea tunnus on OH-PPS, joskaan kone ei liene ollut virallisesti rekisterissä Suomessa.
Vuonna 2009 suomalaiset ilmailuharrastajat maalauttivat Malagan lentoasemalla sijaitsevan velkojen takia Espanjaa takavarikoidun entisen amerikkalaisen Convair Metropolitan -matkustajalentokoneen Kar-Airin väreihin. Koneeseen maalattu tunnus on OH-VKN, mutta oikea OH-VKN-koneyksilö lentää edelleen Yhdysvalloissa.
Ilmailumuistomerkkejä Suomessa
Hävittäjälentolaivue 24:n talvisodan aikaisen tukikohdan muistomerkki
7. syyskuuta1948 ilmavoimien koelentäjien muistolaatta paljastettiin Ilmavoimien varikolla Härmälässä. Sieltä se siirrettiin varikon mukana sen siirtyessä Vuoresvuoreen vuonna 1980. Vuonna 1984 se päätyi Kuoreveden Halliin silloisen Koelentokeskuksen eteen.
F.1-koneen tuhoutumisen muistolaatta sijaitsee Tampereen Tampellan alueella, se on pystytetty 1980-luvulla tai myöhemmin.
Lentovarikon kilta teki vuonna 1996 aloitteen ilmailumuistomerkin rakentamisesta Härmälään. Sen suunnitteli professori Kimmo Kaivanto, joka itse asui pikkupoikana Härmälässä. Pirkkahallin luo pystytetyn muistomerkin nimeksi tuli Leonardo muun muassa ilmailualan keksijän mukaan.
Valtion lentokonetehtaan (v. 1936 asti) tehdastilan muistolaatta Suomenlinnan telakan rakennuksen seinällä.
Alppilentäjien hauta ja muistomerkki Helsingin vanhalla hautausmaalla korttelissa 17, linja 16 ja hautan:o 602.
Tässä ovat haudattuina maj. Väinö Mikkola, luutn. Äly Durchman ja vänr. Carl-Erik Leijer. Tässä onnettomuudessa osallisina oli kaksi S.I.A.I. S.9 "Savoia" lentovenettä, jotka putosivat teknisen vian myötä peräkkäin. Turmassa kuoli myös italialainen matk.mek. Carlo Riva, hänet on haudattu muualle, ehkä kotikulmilleen. Onnettomuus sattui aamupäivällä 7. 9. 1920, ja tätä päivää alettiin pitämään Ilmavoimien kaatuneiden muistopäivänä vuodesta xxxx. Hautajaiset olivat 29.11.1920.
Paroni Wreden lenokoneen, jolla hän lensi Kymijoella talvella 1915, kopio on 15.8.2013 lähtien esillä Kouvolan Keltakankaan Abc-bensiiniasemalla, vitriinissä.
