Ovako Imatra

Varhaisvaiheet ja Vuoksenniskan aika (1915–1969)

Pääartikkelit: Oy Vuoksenniska Ab ja Elektrometallurgiska Aktiebolaget

Imatran terästehtaan historia ulottuu vuoteen 1915, jolloin Berndt Grönblom perusti Vuoksenniskalle Elektrometallurgiska Aktiebolaget -nimisen metallisulaton. Tehdas valmisti romuraudasta harkko- ja piiraudaksi kutsuttua ferropiitä ja työllisti alkuvaiheessa noin 150 henkilöä. Vuonna 1926 Grönblom perusti sulattimon yhteyteen Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolagetin puuhiomon. Elektrometallurgiska Aktiebolaget ja Osakeyhtiö Vuoksenniska Aktiebolaget yhdistyivät vuonna 1933, jolloin syntyi Oy Vuoksenniska Ab. Elektrometallurgiskan ja Vuoksenniskan pääomistaja oli niiden perustamisesta 1915 ja 1926 lähtien vuorineuvos Berndt Grönblom yhdessä lankonsa vapaaherra Gustaf Aminoffin kanssa. Aminoff toimi alkuvaiheessa terästeollisuuden teknisenä johtajana. Vuoksenniskan enemmistöomistus siirtyi Grönblomille vuodesta 1936 alkaen.

Nykyisen Imatran rautatehtaan rakentaminen aloitettiin vuonna 1935, ja tuotanto käynnistyi vaiheittain vuosina 1936–1937. Tehtaan ensimmäinen 25 tonnin ja 12 megawatin valokaariuuni oli valmistuessaan yksi maailman suurimmista ja pystyi tuottamaan noin 30 000 tonnia raakaterästä vuodessa. Toinen samanlainen valokaariuuni otettiin käyttöön vuonna 1939. Karkeavalssaamo valmistui marraskuussa 1937, ja uuden tehtaan viralliset vihkiäiset järjestettiin 1. kesäkuuta 1938. Tehdas hyödynsi alkuvuosinaan läheisen Outokummun kuparitehtaan sivutuotteena syntynyttä kiisutuhkaa harkkoraudan valmistuksessa. Tuotanto painottui aluksi rautatiekiskoihin ja muihin rautateiden rakentamisessa tarvittaviin tuotteisiin

Toisen maailmansodan aikana vuosina 1939–1944 tehtaan tuotanto suuntautui suurelta osin Suomen puolustusteollisuuden tarpeisiin. Tehdas vaurioitui useita kertoja jatkosodan pommituksissa, mutta tuotantoa pystyttiin jatkamaan. Sotien aikana suuri merkitys oli sen tuottamalla kranaattiteräksellä, joka hallitsi sodan ajan tehtaan tuotantoa. Vuonna 1943 tehtaalla otettiin käyttöön keski- ja hienovalssaamot. Sodan jälkeen tuotantokapasiteettia kasvatettiin sotakorvaustuotannon tarpeisiin.

1960-luvulla terästeollisuudessa tapahtui voimakasta teknologista kehitystä, jolloin tehtaan vienti ja erikoisterästen tuotanto kasvoivat. Tässä tilanteessa Vuoksenniskan Imatran tehdaskin erikoistui terästuotannossaan. Vuosina 1964–1965 toteutettiin tehtaan suurin investointiohjelma sitten sen rakentamisen.

Ovako ja Ovako Steel (1969–1991)

Vuonna 1969 suomalaiset Oy Vuoksenniska Ab ja Oy Fiskars Ab yhdistivät terästoimintonsa uuteen Ovako-yhtiöön, jolloin Ovako-nimi otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. Järjestelyyn kuuluivat myös Koverharin ja Åminneforsin terästoiminnot. Imatran tehtaan yhtiön nimi muuttui muotoon Ovako Oy Ab. Wärtsilä tuli Ovakon osakkaaksi vuonna 1972. Imatran tehtaan tuotantoa kehitettiin 1970- ja 1980-luvuilla merkittävillä investoinneilla uuteen tuotantoteknologiaan.

Vuonna 1986 suomalainen Ovako ja ruotsalainen SKF Steel fuusioituivat Ovako Steel -konserniksi, jolloin Imatran tehtaan omistaneen yhtiön nimeksi tuli Ovako Steel Oy Ab. Siitä irrotettiin seuraavana vuonna 1987 Länsi-Uudenmaan yksiköt Imatran terästehtaan jäädessä ainoaksi suomalaiseksi terästuotantoyksiköksi.

Imatra Steel (1991–2005)

Vuonna 1990 Suomen talouden heikentyessä Ovakon tuotteiden kysyntä väheni voimakkaasti samaan aikaan, kun Imatran tehtaalla oli käynnissä modernisointi- ja laajennusohjelma. Toukokuussa 1991 Ovako ilmoitti koko Imatran terästehtaan sulkemisesta. Tehtaan johto onnistui kuitenkin pelastamaan tehtaan Wärtsilän myötävaikutuksella ja Suomen valtion tuella. Ovako-konserni jaettiin, ja Imatran tehtaan toiminta jatkui uudessa Imatra Steel Oy Ab:ssa. Valtion tuen ehtona oli investoiminen uuteen valokaariuuniin ja savukaasujen käsittelyyn. Imatra Steelin aikana tehtaalle rakennettiin 80 tonnin valokaariuuni ja savukaasujen puhdistuslaitos.

Nykyinen Ovako (2005–)

Vuonna 2005 perustettiin uusi pohjoismainen Ovako-konserni yhdistämällä Imatra Steel Oy Ab, Ovako Steel Ab ja Fundian erikoisteräsliiketoiminnot. Uuden konsernin omistivat Wärtsilä, SKF ja Rautaruukki. Imatran tehtaan yhtiön nimeksi tuli Ovako Bar Oy Ab ja myöhemmin Ovako Imatra Oy Ab. Vuonna 2006 omistajayhtiöt myivät Ovakon osakekannan kahdelle hollantilaiselle sijoitusyhtiölle ja saksalaiselle teräsalalla toimivalle Pampus-yhtiölle (Pampus Industrie Beteiligungen GmbH & Co. KG.). Pampus hankki koko Ovakon omistukseensa vuonna 2007, ja syyskuussa 2010 yhtiön osti eurooppalainen pääomasijoitusyhtiö Triton.

Nippon Steel Corporation osti Ovako-konsernin kesäkuussa 2018, jolloin Ovakosta tuli Nippon Steelin tytäryhtiö ja samalla osa Nippon Steel -konsernia. Maaliskuussa 2019 Ovakosta tuli Nippon Steel -konserniin kuuluvan Sanyo Special Steelin kokonaan omistama tytäryhtiö. Imatran tehdas jatkoi toimintaansa Ovako Imatra Oy Ab:n nimellä. Yhtiö kuuluu Ovako-konsernin kautta Sanyo Special Steeliin ja edelleen Nippon Steel -konserniin.

Teräksen valmistus

Imatran tehtaan teräksenvalmistuksen pääraaka-aine on kierrätetty teräsromu, joka sulatetaan 75 tonnin valokaariuunissa. Sulatuksen jälkeen teräs jatkojalostetaan senkkiuunissa ja siitä poistetaan muun muassa vetyä vakuumikäsittelyllä. Vuonna 2018 Imatran höyrykäyttöinen vakuumijärjestelmä korvattiin mekaanisella järjestelmällä, minkä arvioitiin vähentävän tehtaan energiankulutusta 22 000 megawattitunnilla vuodessa.

Sula teräs valetaan jatkuvavaluna bloom-kokoisiksi teräsaihioiksi eli teelmiksi. Imatra on Ovakon kolmesta metallurgisesta tuotantopaikasta yksi kahdesta jatkuvavalua käyttävästä tehtaasta ja niistä ainoa, jossa jatkuvavalun tuotteena ovat bloom-aihiot.

Valssaus ja viimeistely

Jatkuvavalussa valmistetut teräsaihiot siirretään valssaamoon, jossa ne kuumennetaan ja kuumavalssataan tangoiksi. Imatran tehtaalla teräsaihiot valssataan useassa vaiheessa karkea- ja hienovalssaamoissa. Kuumavalssattuja tankoja viimeistellään hiomalla ja suihkupuhdistamalla.

Teräkseen jäänyttä vetyä voidaan tarvittaessa poistaa myöhemmässä tuotantovaiheessa myös vedynpoistohehkutuksella ja hitaalla jäähdytyksellä. Vuonna 2023 Imatran tehtaalle valmistui kaksi uutta hitaan jäähdytyksen uunia, joiden myötä käsittelyn kapasiteetti kasvoi 20 000 tonniin vuodessa. Tehtaalla on kaikkiaan seitsemän hitaan jäähdytyksen uunia.

Pyörötankojen tarkastuslinjalla jokainen tanko tarkastetaan asiakkaan vaatimusten mukaisesti pinta- ja sisäisten vikojen varalta ennen toimitusta.