Informaatiolukutaito

Informaatiolukutaito tarkoittaa kykyä tunnistaa tiedontarve, hakea ja paikantaa tietoa, sekä löydetyn tiedon kriittistä ja eettistä arviointia ja käyttöä. Käsite on nykyisin laajentunut sisältämään myös digitaalisen informaatiolukutaidon eli digitaalisessa ympäristössä toimimisen.

Informaatiolukutaitoinen henkilö kykenee:

Informaatiolukutaidon merkitys

Toimimme jatkuvasti laajenevassa informaatio- ja mediaympäristössä. Tietoverkoista on tullut keskeisin informaation tuottamisen, jakelun ja hakemisen kanava. Informaation julkaisukynnys on madaltunut, jolloin tiedon luotettavuuden arviointi jää aiempaa enemmän käyttäjän vastuulle. Hakiessamme tietoa joudumme entistä moninaisempien valintojen eteen niin akateemisissa opinnoissamme, työpaikallamme kuin henkilökohtaisessa elämässämmekin. Tietoa on saatavilla kirjastoista, julkisista tietovarannoista, etujärjestöistä, tiedotusvälineistä ja tietoverkoista – ja joudumme lisääntyvässä määrin käsittelemään tietoa suodattamattomissa muodoissa, jolloin herää kysymys tiedon aitoudesta, pätevyydestä ja luotettavuudesta. Lisäksi tietoa on tarjolla hyvin monenlaisten tiedotusvälineiden kautta esimerkiksi kuvaan tai kuuloon perustuvassa ja kirjoitetussa muodossa, ja näin ihmiset joutuvat uusien haasteiden eteen pyrkiessään arvioimaan ja ymmärtämään tietoa. Ihmisiltä vaaditaan yhä lisääntyviä tiedonhallinnan taitoja.

Informaatiolukutaidon edistäminen ja hallinta globaalisti

UNESCO on yksi isoimmista järjestöistä joka tukee informaatiolukutaidon kehittämistä globaalisti ja tukee YK:n jäsenmaiden informaatiolukustratetgioiden kehitystä. Globaalin media- ja informaatiolukutaidon viikko pidetään vuosittain vaihtuvalla teemalla.

Suomen opetusministeriö on linjannut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitemassalähde? kirjastoille tehtäväksi olla osaltaan vastuussa informaatiolukutaitojen kehittämisestä.

Lähteet

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.