Iskusyvyys on matka, jonka ammus kulkee osumansa kappaleen sisällä ennen pysähtymistään.

Fyysikko Isaac Newtonin kehittämällä menetelmällä voidaan arvioida suurella nopeudella lentävän ammuksen iskusyvyyttä sen liikemäärän perusteella.
Menetelmä perustuu ajatukseen siitä, että kappale pysähtyy sen liikemäärän siirryttyä muuhun massaan. Kun koheesio jätetään laskematta, jää ainoaksi huomioitavaksi seikaksi ammuksen energian siirtyminen sen edellä olevaan aineeseen. Menetelmässä oletetaan, että ammus kulkee eteenpäin ja syrjäyttää läpäisemäänsä massaa samalla nopeudella. Tällöin ammuksen nopeudella ei ole arvioinnin kannalta väliä, vaan ainoat ratkaisevat suureet ovat kappaleen ja siihen osuvan ammuksen tiheysero sekä ammuksen pituus. Näin ollen, on iskusyvyys ammuksen pituus kerrottuna sen tiheydellä kohdekappaleen suhteen. Jos siis ammus ja sen läpäisemä kappale ovat yhtä tiheitä, kulkee arvion mukaan ammus kappaleessa tasan oman pituutensa sen nopeudesta tai leveydestä riippumatta.
Newtonin arviointimenetelmä pitää vain, kun ammus on tylppä ja kohdeaineessa ei esiinny ammuksen lentonopeudella koheesiota. Kun ammus osuu aineeseen äänen nopeutta suuremmalla vauhdilla, käyttäytyy usein kohdeaine nesteen tavoin. Tällöin on ammuksen etenemisen kannalta tärkeää, ettei se leviä tai hajoa aineessa.