Islam Turussa

Tataarien islamilainen hautausmaa Turussa

Islam on Turussa vuoden 1990 jälkeen nopeasti yleistynyt uskonto. Vuonna 2026 Turussa oli noin 18 000 muslimia, mikä vastasi noin 8,5 prosenttia koko väestöstä. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin Suomessa keskimäärin, sillä koko maassa vuonna 2025 muslimeja oli arviolta 2,5 prosenttia väestöstä. Suomen tavoin uudet muslimisiirtolaiset ovat kaikkialla Euroopassa keskittyneet eri valtioiden suurimpiin kaupunkeihin.

Islamin yleistyminen Turussa alkoi, kun kaupunki vuonna 1987 alkoi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, joita oli tulossa etenkin muslimimaista. Islamista on sen jälkeen tullut kristinuskon jälkeen Turun toiseksi suurin uskonto ja arabian kielestä ruotsin ja venäjän jälkeen kaupungin kolmanneksi yleisin kieli.

Lukumäärän kehitys ja lähtömaat

Turussa oli 1800-luvulla venäläinen varuskunta, jossa palveli myös joitakin muslimeja. Muslimiyhteisö alkoi kasvaa, kun Turkuun alkoi 1800-luvun lopussa muuttaa tataarimuslimeja Venäjältä. Heidän lukumääränsä ei silti missään vaiheessa ylittänyt sataa henkeä. Tataareilla on vuonna 1912 perustettu hautausmaa, jonne haudataan vain tataarimuslimeja. Tataareilla on myös moskeija Turun keskustassa. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä tataarien lukumäärä oli pudonnut alle neljänkymmeneen.

Vuodesta 1987 Turku on ottanut vastaan pakolaisia. Heitä on tullut enimmäkseen muslimimaista, kuten Iranista, Irakista, Somaliasta, Albaniasta ja entisen Jugoslavian alueelta. Vuoden 2002 loppuun mennessä Turussa oli noin 3 200 pakolaista, joista 85 prosenttia oli tullut muslimimaista. Vuonna 2026 Turussa oli jo noin 18 000 muslimia, ja arabiasta oli tullut venäjän jälkeen yleisin vieras kieli.

Moskeijayhteisöt

Vuonna 1991 muslimimaahanmuuttajat avasivat Turussa moskeijan osittain kaupungin rahoituksella. Siinä oli erilliset tilat miehille ja naisille. Syksyllä 1992 Turkuun tuli Irakista šiiamuslimeja. Keväällä 1993 viranomaiset tarjosivat heille tiloja vanhasta tehdasrakennuksesta, mutta edellytti, että niiden vuokraamista varten oli perustettava yhdistys. Šiialaiset perustivat tätä varten Turun Islam-Keskus ry:n, joka rekisteröitiin huhtikuussa 1993. Algeriasta tulleet muslimit hankkivat kiinteistön sunnimuslimien käyttöön ja perustivat Turun islamilaisen yhdistyksen, joka rekisteröitiin 1994.

Tuomas Martikainen, joka väitteli vuonna 2004 maahanmuuttajien uskonnollisesta järjestäytymisestä, katsoi, että Turun sunnien ja šiiojen välillä ei ollut vakavia uskonnollisia erimielisyyksiä. Syy jakautumiseen eri yhdistyksiin oli puhtaasti tilaongelmissa, koska sunnit ja šiiat eivät fyysisesti mahtuneet samaan moskeijaan.

Ennen vuotta 2000 perustettiin vielä kaksi uutta yhdistystä. Turun islamilaisesta yhdistyksestä eronnut ryhmä perusti vuonna 1996 Islamilaisen Dawa-Yhteisön, joka sai nimen Anjuman-e-Islahul-Muslimeen of Turku, Finland. Se on osa kansainvälistä Tablighi Jama’at -liikettä. Turun Islam-keskuksesta erosi ryhmä, joka perusti yhdistyksen nimeltä Al-Imam Al-Baker Islamilainen yhdistys ry (Al.Iman Al.Baker Islamilainen yhdistys ry). Sen useimmat jäsenet olivat irakilaisia.

2020-luvulla Turussa toimi jo toistakymmentä islamilaista yhdistystä. Turussa oli vuonna 2026 ainakin kahdeksan moskeijaa:

Kotoutuminen

Viralliset tilastot eivät sisällä tietoja henkilön uskonnosta, mutta kirjaavat usein maahanmuuttajataustan, kielen tai henkilön lähtömaan. Niiden perusteella on voitu päätellä, että työllistymisvaikeudet ja pienituloisuus ovat huomattavasti yleisempiä Turun muslimitaustaisessa väestössä kuin kantaväestössä. Työttömyysasteen perusteella ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuonna 2022 Suomen suurista kaupungeista korkein juuri Turussa.

Noin 30 % peruskoulun ensimmäisen luokan aloittaneista oppilaista oli muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Muuttajia oli erityisen paljon joissakin kaupunginosissa, sillä itäisen osan koulujen oppilasmäärästä 50 % puhui kotikielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Turun suurmoskeijahanke

Pääartikkeli: Turun suurmoskeijahanke

Turun suurmoskeijahanke on Turun Räntämäkeen suunnitteilla oleva islamilainen kulttuurikeskus ja moskeija, jota ajaa hanketta varten perustettu Turun islamilainen kulttuurisäätiö. Säätiön sivujen mukaan Turun kaupunki hyväksyi vuonna 2017 ehdotuksen ja vuokrasi 11 667-neliöisen tontin kulttuurikeskussäätiölle vuoden 2024 alusta. Sopimus ulottuu vuoden 2063 loppuun.

Hautakynttilöitä puukkoiskun tapahtumapaikalla Turun kauppatorilla.

Islamilainen terrori

Pääartikkeli: Turun isku 2017

Turussa tehtiin maan ensimmäinen islamilainen terrori-isku, kun 23-vuotias marokkolainen turvapaikanhakija Abderrahman Bouanane puukotti Turun kauppatorilla 18. elokuuta 2017 kuoliaaksi kaksi henkilöä ja haavoitti kahdeksaa. Bouanane kertoi nähneensä länsimaat syyllisinä Syyrian sotatapahtumiin. Poliisikuulusteluissa hän totesi, että jokaista muslimimaassa kuollutta ihmistä kohtaan on kuoltava ihminen länsimaissa, mukaan lukien Suomessa. Teon terroristinen motiivi vahvistettiin vasta vuotta myöhemmin käräjäoikeuden päätöksessä.

Katso myös