Istuinluu

Animaatio lantion luustosta. Istuinluut korostettu punaisella.

Istuinluu (lat. os ischii) on yksi lantion luista. Se on lapsella erillinen luu, mutta aikuisella se on luutunut yhteen suoliluun ja häpyluun kanssa. Nämä kolme luuta muodostavat yhdessä lonkkaluun.

Rakenne ja liitokset

Oikea lonkkaluu lateraalisuunnasta katsottuna. Istuinluu kuvassa alhaalla vasemmalla. Greater sciatic notch = iso lonkkalovi, ischial spine = istuinkärki, lesser sciatic notch = pieni lonkkalovi, ischial tuberosity = istuinkyhmy, ischium ramus = istuinluun haara, inferior pubic ramus = häpyluun alahaara, obturator foramen = peittynyt aukko. Lonkkamalja rajattu keltaisella katkoviivalla.

Istuinluu kiinnittyy superiorisesti suoliluuhun ja häpyluuhun ja muodostaa samalla lonkkamaljan posteroinferiorisen osan. Lisäksi istuinluun haara kiinnittyy häpyluun alahaaraan ja muodostaa peittyneen aukon inferomediaalisen reunan. Posteriorisesti istuinluussa on istuinkärki, jonka superiorisella puolella on iso lonkkalovi ja inferiorisella puolella pieni lonkkalovi. Istuinluun inferiorinen uloke on istuinkyhmy, joka kannattelee kehon painoa istuessa ja toimii takareiden lihasten kiinnittymiskohtana.

Kehitys

Oikea lonkkaluu mediaalisuunnasta katsottuna. Istuinluu kuvassa alhaalla oikealla. Greater sciatic notch = iso lonkkalovi, ischial spine = istuinkärki, lesser sciatic notch = pieni lonkkalovi, ischial tuberosity = istuinkyhmy, obturator foramen = peittynyt aukko.

Vastasyntyneellä istuinluu, suoliluu ja häpyluu ovat epätäydellisesti luutuneita, ja ne kiinnittyvät toisiinsa lasiruston välityksellä. Istuinluun haara ja häpyluun alahaara yhdistyvät toisiinsa yhdeksänteen ikävuoteen mennessä. Muilta osin luut yhdistyvät toisiinsa täydellisesti 20–25 vuoden ikään mennessä.

Lähteet

  1. 1 2 3 Moore, Keith L. & Dalley, Arthur F.: Clinically Oriented Anatomy, s. 560-562. (Hip Bone) 5. painos. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 0-7817-3639-0 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)