Italian kroaatit ovat Italiassa asuvia kroaatteja. Historiallista kroaattiasutusta on Campobasson provinsissa Molisen alueella Etelä-Italiassa. Alueella asuu 2000–2400 kroaatin puhujaa, mutta etnisiä kroaatteja arvioidaan olevan vähintään 25000. Kroaatit ovat Italian pienimpiä kielivähemmistöjä. Kroaatteja asuu yhteensä yhdeksässä yhteisössä, mutta kieltä puhutaan vain kolmessa.
Historia
Asukasluvun kehitys vuosina 1861–1991 kolmessa Molisen kylässä, joissa puhutaan kroaattia.
Kroaatit tulivat alueelle ilmeisesti 1400- tai 1500-luvulla pakoon ottomaaneja. Joidenkin tutkijoiden mukaan he tulivat Istriasta ja joidenkin toisten mukaan taas Hertsegovinasta. Kroaattien puhuma kieli säilyi eristyksissä muista slaavilaisista kielistä lähes 500 vuoden ajan. Kirjallisuutta alettiin tuottaa paikallisella murteella 1800-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla alkoi joukkomuutto Yhdysvaltoihin ja Etelä-Amerikkaan. Toinen muuttoaalto tapahtui 1950-luvulla, kun suuri joukko kroaatteja muutti muualle Eurooppaan sekä Australiaan. Samalla vuosikymmenellä alkoi myös kiihtynyt sulautuminen italialaisiin. Kielivähemmistöt saivat suojan vuoden 1947 perustuslaissa, ja Molisen alueesta tuli autonominen vuonna 1963. Vähemmistöjen suojelemiseksi vuonna 1999 säädetyssä laissa mainitaan kroaatit. Italia ja Kroatia sopivat kroaattivähemmistön tukemisesta, ja Kroatia avasi konsulaatin Montemitroon vuonna 2004.
Nykypäivä
Kroaatin kieltä voi opiskella valinnaisena aineena muutamissa alueen peruskouluista. Kroaattien asuma-alueen kunnissa ei ole velvoitetta julkaista asiakirjoja kroaatiksi, mutta kieltä käytetään kunnanvaltuustojen kokouksissa. Kroaattien asuma-alueella on myös paikoittain kroaatin- ja italiankielisiä tienviittoja. Paikallisia kroaatinkielisiä TV- ja radiolähetyksiä tai sanomalehtiä ei ole, mutta Kroatian yleisradioyhtiö HRT:n radio- ja televisiolähetyksiä voi seurata lautasantennin välityksellä ja lukea kroaatinkielisiä sanoma- ja aikakauslehtiä netin kautta. Fondazione Agostina Piccoli -säätiö julkaisee kroaatin- ja italiankielistä kulttuurilehteä nimeltään Rica Ziva/Parola Viva, jakaa vuosittain runouspalkinnon ja järjestää kroaatin kielen kursseja. Molisen alueen kroaatti- ja albaanivähemmistöjä varten julkaistaan kaksikielistä Komostre/Kamastra-aikakauslehteä. On olemassa jonkin verran myös kroaatinkielistä julkaisutoimintaa. Lähes 90% kroaateista käy säännöllisesti kirkossa. Kroaattiyhteisön pitkä eristäytyneisyys on herättänyt geenitutkijoiden kiinnostuksen. Tutkimuksia, joiden tavoite on löytää uusia hoitomenetelmiä, on koordinoinut Rooman yliopisto.
