| Jaavanvireo | |
|---|---|
Jaavanvireonaaras. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Vireot Vireonidae |
| Suku: | Aasianvireot Pteruthius |
| Laji: | flaviscapis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pteruthius flaviscapis |
|
Aasianvireoihin kuuluvan suvun lajien summittainen levinneisyysalue: Jaavanvireon alue merkitty tummanpunaisella (flaviscapis). |
|
| Katso myös | |
Jaavanvireo (Pteruthius flaviscapis) eli aiemmalta nimeltään lepinkäistimali on Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Aasiassa tavattava vireoihin kuuluva varpuslintu.
Jaavanvireon ja muiden aasianvireoiden suvun lajien on pitkään luokiteltu kuuluvaksi timalien heimoon. Molekyylifylogeneettisten tutkimuksien perusteella niiden arvellaan kuitenkin olevan läheisempää sukua Amerikan mantereilla tavattaville vireoille.

Jaavanvireo on kooltaan 16–18 cm. Ruumiinrakenteeltaan laji on tukeva ja lyhyt-pyrstöinen. Koiraan selkä on väriltään harmaa. Pää ja siivet ovat mustat, ja siipisulkien kärjet ovat valkoiset. Siivissä on myös kastanjanruskea laikku. Koiraan silmäkulma-juovat ovat valkoiset. Jaavanvireonaaras on selästään harmaa. Sen siivet ovat vihertävät ja vatsa vaaleanruskehtava. Jaavanvireon nokka on lyhyt ja leveähkö.
Jaavanvireon levinneisyysalue ulottuu Pakistanista Intiaan ja Kaakkois-Aasian maihin sekä Kiinaan. Linnun elinympäristöä ovat vuortenrinteiden tammea ja alppiruusuja kasvavat metsät ja sekametsät. Erityisesti laji liikkuu puiden latvustoissa. Jaavanvireon elinympäristöt sijaitsevat yleensä 800–2 200 metrin korkeudella merenpinnasta.
Jaavanvireot liikkuvat pareittain. Laji käyttää ravintonaan hyönteisiä ja hämähäkkejä, joita se etsii korkealta puiden latvuksista. Jaavanvireot muodostavat usein sekaparvia drongojen kanssa. Myös linnun pesä on korkeassa puussa.