| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Jack Shea vuonna 1929. | |||
Maa:  Yhdysvallat | |||
| Miesten pikaluistelu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa | Lake Placid 1932 | 500 metriä | |
| Kultaa | Lake Placid 1932 | 1 500 metriä | |
John Amos ”Jack” Shea (7. syyskuuta 1910 Lake Placid, New York, Yhdysvallat – 22. tammikuuta 2002 Sarnac Lake, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen pikaluistelija ja olympiavoittaja.
Shea voitti kaksi kultamitalia (500 ja 1 500 m) kotikaupungissaan Lake Placidissa pidetyissä vuoden 1932 talviolympialaisissa, joissa kilpailut käytiin eurooppalaisesta tavasta poiketen yhteislähtöinä. Samaisissa kisoissa hän lausui avajaisseremoniassa urheilijoiden valan. Vuonna 1929 Shea voitti Yhdysvaltain ja 1930 Pohjois-Amerikan mestaruuden.
Shea oli eräs suurimmista ennakkosuosikeista myös vuoden 1936 talviolympialaisiin, jotka pidettiin Saksassa Garmisch-Partenkirchenissä. Lake Placidin, jossa oli laaja juutalaisväestö, rabbi kuitenkin kehotti, ettei Shea lähtisi natsi-Saksaan kilpailemaan ja Shea noudatti rabbin toivetta.
Sittemmin aktiiviuransa lopetettuaan Shea pysytteli urheilun ja erityisesti olympialiikkeen parissa. Hän oli muun muassa ratkaisevasti kampanjoimassa sen puolesta, että talviolympialaiset 1980 järjestettäisiin Lake Placidissa. Vuonna 2001 hän osallistui soihtuviestiin kuljettamalla sitä Lake Placidin olympialaisten pikaluisteluradalla, jossa itsekin oli voittanut kultamitalinsa.
Shean poika Jim Shea kilpaili maastohiihdossa Innsbruckin olympialaisissa 1964. 70 vuotta Jack Shean kultamitalijuhlien jälkeen hänen pojanpoikansa, skeleton-kelkkailija Jim Shea Jr., lausui olympiavalan 2002 Salt Lake Cityn olympialaisten avajaisissa ja voitti kultaa lajissaan.
Shea eli 91-vuotiaaksi. Hän kuoli 22. tammikuuta 2002 auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin vain muutamaa viikkoa ennen Salt Lake Cityn olympialaisia. Vuonna 2000 Yhdysvaltain pikaluisteluliitto julkisti Jack Shea -palkinnon.
