| Jakovlev Jak-23 | |
|---|---|
 Jakovlev Jak-23UTI |
|
| Tyyppi | torjuntahävittäjä |
| Alkuperämaa | Neuvostoliitto |
| Suunnittelija | OKB Jakovlev |
| Ensilento | 17. kesäkuuta, 1947 |
| Esitelty | 1949 |
| Poistettu käytöstä | 1960-luvun lopulla |
| Tila | ei käytössä, museoitu |
| Pääkäyttäjät | Neuvostoliitto, Puola, Romania, Tšekkoslovakia, Bulgaria, Pohjois-Korea |
| Valmistusmäärä | 3+310=313 (max. 319 kpl eri varianteista) |
| Valmistusvuodet | 1948–1951 (alku) |
| Kehitetty mallista | Jakovlev Jak-17 |
| Muunnelmat | Jak-23DC, Jak-23UTI, Avia S-101 |
Jakovlev Jak-23 (ven. Яковлев Як-23, NATO-raportointinimi: Flora) on neuvostoliittolainen suihkuhävittäjä. Vuonna 1947 ensilentonsa tehnyt ja 1949 esitelty kone oli ensimmäinen Jakovlev-suunnittelutoimiston tuotos, joka ylsi yli 900 km/h enimmäisnopeuteen (max.nop. 975 km/h). Nopeuden lisäys perustui paranneltuun voimalaitteeseen, Klimov RD500 -suihkuturbiinin, (joka oli Rolls-Royce Derwentin kopio) saatua merkittävän tehonlisäyksen (15.6 kN). Samalla se oli viimeinen suorasiipinen neuvostohävittäjä.
Konetyyppiä edelsivät Jakovlev Jak-15, jossa oli perinteinen kannuspyörällinen laskuteline sekä Jak-17, jossa oli tehty modernisointeja kuten uudenaikainen nokkapyörällinen laskuteline. Siiven muoto säilyi kaikissa lähes samana, jossa oli edeltäjissä ellipsisiipi - mutta Jak-23:ssa enemmän trapetsista siipimuotoilua. Siipien kärjissä olivat lisäpolttoainesäiliöt, jotka paransivat koneen kantamaa (1 200 km).
Aseistukseen kuuluivat edelleenkin vain pelkät 2x NR-23 konetykit, joihin kumpaankin oli 90 laukausta. Koneen pyrstö oli korotettu sekä peräevä edeltäjiään kookkaampi. MiG-15 päihitti kuitenkin tämän konetyypin lukuisissa suoritusarvoissa, tullen siten valituksi Varsovan liiton ensilinjan hävittäjäkoneeksi. Jak-23 pysyi silti tuotannossa aina vuoden 1951 alkuun, jolloin 3 prototyyppiä sekä 310 perustyypin tuotantoyksilöä oli valmistunut.
