Jalkamylly (tunnetaan myös nimillä puromylly, hierinmylly ja härkinmylly) oli vanhin ja aina 1900-luvun alkuun asti suosituin vesimyllyn tyyppi. Jalkamyllyssä on pystysuora akseli toisin kuin vaaka-akselisissa ratasmyllyissä. Vesi pyöritti akselin ympäri siipipyörää, joka taas puolestaan pyöritti yhtä kiviparia. Puromyllynimitys tulee siitä, että mylly toimii myös pienellä virtaamalla. Suomen itä- ja pohjoisosissa mylly on saanut nimensä siivistään, jotka muistuttavat taikinansekoituskeppiä, eli härkintä tai hierintä.
Jalkamyllyissä on ihmisen jalan muotoinen kiilauslaite, josta nimitys jalkamylly. Kiilauslaitteella pystyttiin säätämään jauhojen karkeutta. Jalkamyllyllä pystyttiin tuottamaan 5-6 tynnyriä viljaa vuorokaudessa. Jalkamyllyjä käytettiin jauhojen jauhamisen ohella luu- ja ruutijauhojen tekemiseen, pellavamyllynä sekä nuuskatupakan valmistamiseen. Jalkamyllyn korvasi koskipaikoissa ratasmylly, joka oli tehokkaampi mutta vaati suuremman vesivoiman.
