Jenisei

Jenisei
Jenisein vesistöalue
Jenisein vesistöalue
Alkulähde Sajanvuoret
Laskupaikka Karanmeri
Maat  Venäjä,  Mongolia
Pituus (Bolšoi ja Malyi Jenisein yhtymäkohdasta) 3 487
(Malyi Jenisein alusta) 4 102 km
Virtaama 19 800 m³/s
Valuma-alue 2 580 000 km²

Jenisei (ven. Енисе́й, tuvaksi Ulug-Khem) on suurjoki Siperiassa Venäjällä ja Mongoliassa. Joki on keskivirtaamaltaan suurin Jäämereen laskevista vesistöistä. Se on myös yksi maailman pisimmistä joista. Jenisein vesistö on valuma-alueeltaan Obin vesistön jälkeen Venäjän toiseksi suurin ja koko maailmassa seitsemänneksi suurin.

Joen vuotuinen keskivirtaama on 19 800 m3/s. Jenisei on jäässä yli puolet vuodesta; kuukausivirtaama on alimmillaan kevättalvella. Kevättulva ajoittuu touko-heinäkuulle.

Joen kulku ja pituus

Jenisein suurempi alkujoki Bolšoi Jenisei (eli Bi-Hem) saa alkunsa Sajanvuorilta Venäjän ja Mongolian rajamailta Baikaljärven länsipuolelta. Kyzylin kaupungin luona siihen liittyy toinen alkujoki tai sivuhaara Malyi Jenisei (Ka-Hem). Tästä eteenpäin joki kantaa nimeä Jenisei. Jenisei laskee Karanmereen 3 487 kilometriä myöhemmin.

Jos joen pituus lasketaan alkujoki Malyi Jenisein alusta, Jenisein pituus on 4 102 kilometriä. Yläjuoksulta suuaukolle laskien suurin joen pituus on jopa 5 539 kilometriä, mikä on pisin Venäjän läpi virtaavista joista. Tämä muodostuu reittiä Selengan sivujoen Iderin latvoilta Selengan, Baikaljärven ja sen laskujoen Angaran kautta.

Sivujoet

Merkittävimmät sivujoet ovat Angara (Ylä-Tunguska), Kivinen-Tunguska ja Ala-Tunguska.

Jokiliikenne

Jenisein jokiliikennettä

Joella on säännöllistä laivaliikennettä yläjuoksun Sajanogorskiin saakka, valtamerialuksilla päästään alajuoksun Igarkaan asti.

Suurimmat kaupungit

Suurimpia Jenisein pääuoman varrella sijaitsevia kaupunkeja ovat Kyzyl, Abakan ja Krasnojarsk. Sivu-uomien varrella sijaitsevat muun muassa Ulan Ude, Irkutsk, Angarsk, Bratsk, Ust-Ilimsk ja Kansk.